Lännenkaulustrappi eli vanhalta nimeltään kaulustrappi (Chlamydotis undulata) on trappien heimoon kuuluva lintulaji. Lajin kuvaili ja nimesi Nikolaus Joseph von Jacquin vuonna 1784.
Koko ja ulkonäkö Linnun pituus on 55–65 cm, siipien kärkiväli 125–151 cm ja paino 1,2–3,2 kg. Lännenkaulustrappi on kookas, pystyssä kulkeva, melko pitkäkaulainen lintu. Se on yläpuolelta hiekanruskea tummin raidoin ja alapuolelta valkoinen. Kaulan sivulla vanhalla linnulla on musta pitkittäisraita, joka puuttuu nuorilta linnuilta. Jalat ovat pitkät ja vahvat, harmaat. Soidintanssissa se pörhistää kaulan ja päälaen valkoiset höyhenet ikään kuin kaulukseksi ja tepastelee ympäriinsä. Lentää pöllömäisesti hieman nykivin, hitain siiveniskuin. Siipisulat ovat päältä mustat, käsisiivessä on suuri valkea laikku. Lännenkaulustrappi on lähes mykkä, vain poikaset pitävät piipittävää kutsuääntä.
Sukupuolet ovat lähes samannäköisiä, naaraan ollessa hieman pienempi ja harmaampi.
Esiintyminen Pesimäalue ulottuu Kanariansaarilta Pohjois-Afrikan kautta Egyptiin. Lajista tunnetaan 2 alalajia, fuertaventurae Kanariansaarilla ja nimialalaji undulata Pohjois-Afrikassa ja Egyptissä. Kanariansaarilla pesii noin 400 paria. Kolmas, Lähi-idästä itään esiintyvä lännenkaulustrapin alalajina aiemmin pidetty macquenii on nykyään erotettu omaksi lajikseen idänkaulustrappi. Laji on luokiteltu vaarantuneeksi liiallisen metsästyksen takia. Lännenkaulustrappi on paikkalintu. Suomessa idänkaulustrappi (C. macqueenii) on tavattu Helsingissä 19. syyskuuta 1861. Lintu ammuttiin.
Elinympäristö Kuivat avomaat, arot ja tasangot, paikoin myös matalaa pensaikkoa kasvavilla alueilla.
Lisääntyminen Pesä on kuoppa maassa. Munia on 2 tai 3, joskus 4. Haudonta-aika on noin 24 päivää.
Ravinto Kaikkiruokainen. Syö kasvinosia, hedelmiä ja siemeniä, sekä hyönteisiä ja muita selkärangattomia sekä matelijoita.
Lähteet Stamps of Israeli Birds Rariteettikomitea
Viitteet
Luokka:Trappilinnut Luokka:Uhanalaiset linnut