Lauri Armas Ihalainen (s. 14. toukokuuta 1947 Pihtipudas) on suomalainen SDP:tä edustava poliitikko. Hän oli kansanedustaja Uudenmaan vaalipiiristä vuosina 2011–2015 ja Keski-Suomen vaalipiiristä vuosina 2015–2019. Ihalainen oli Kataisen (2011–2014) ja Stubbin hallituksen (2014–2015) työministeri. Ennen kansanedustajuutta hän oli SAK:n pitkäaikaisin puheenjohtaja vuosina 1990–2009. Ihalainen on koulutukseltaan kirvesmies, mutta on kuitenkin tehnyt varsinaisen elämäntyönsä SAK:ssa.

Lapsuus ja nuoruus Lauri Ihalainen syntyi Pihtiputaalla kolmilapsisen perheen esikoisena. Ihalaisen suvulla on pitkät perinteet työväenliikkeessä, sekä sen kommunistisessa että sosiaalidemokraattisessa haarassa. SDP:n hallintopäällikkö Maunu Ihalainen oli Lauri Ihalaisen setä. Ihalainen soitti kitaraa ja lauloi 12-vuotiaasta alkaen sukulaismiesten Elämäjärven pojat -yhtyeessä, jonka esiintymispalkkiot käytettiin muun muassa työväentalon rakentamiseen. Äänekosken ammattikoulun kirvesmieslinjan käytyään Ihalainen kokosi kesämökkejä Niemenharju Oy:ssä.Hämäläinen, Anna-Liisa: Työn hioma timantti, Oma Aika1/2013 s. 88. Kirvesmiehen töitä hän teki vuoteen 1968 asti, jolloin ryhtyi opiskelemaan Työväen Akatemiassa ja siirtyi sitä myötä työväenliikkeen tehtäviin.

Ura Ennen SAK:n puheenjohtajuutta Ihalainen toimi SAK:ssa nuorisosihteerinä (1970–1977), järjestösihteerinä (1977–1984) ja SAK:n sihteerinä (1984–1990). Ihalainen oli SAK:n pitkäaikaisin puheenjohtaja jo aloittaessaan kolmatta eli toiseksi viimeistä kauttaan vuonna 2001. Ennen Ihalaista pitkäaikaisimpia puheenjohtajia SAK:n historiassa ovat olleet Pertti Viinanen (1981–1990), Niilo Hämäläinen (1966–1974) sekä Eero A. Wuori (1937–1945). Keväällä 2009 Ihalainen vahvisti jättävänsä tehtävänsä SAK:n puheenjohtajana ja hänen seuraajakseen valittiin Lauri Lyly. Ihalaisen lisäksi ainoana SAK:n puheenjohtajan tehtävästä eläkkeelle on jäänyt Pekka Oivio, joka johti SAK:ta vuosina 1974–1981. Kesäkuussa 2009 presidentti Tarja Halonen myönsi Ihalaiselle ministerin arvonimen.

Loppukeväästä 2009 Ihalaista spekuloitiin kärkinimenä Juhani Saloniuksen eläkkeelle jäämisen myötä vapautuvaan valtakunnansovittelijan virkaan. Toukokuussa 2009 Ihalainen kuitenkin tiedotti ettei hae tehtävää. Hän perusteli päätöstään sillä, että hänen kautensa valtakunnansovittelijana olisi jäänyt vain nelivuotiseksi. Ihalainen ei myöskään olisi täyttänyt muodollista kelpoisuusehtoa, sillä hänellä ei ole korkeakoulututkintoa.

Ihalainen valittiin kansanedustajaksi vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Uudenmaan vaalipiiristä SDP:n listoilta. Hänen äänimääränsä (15 085) oli SDP:n suurin ja koko maan viidenneksi suurin. Vaaleja seuranneissa hallitusneuvotteluissa hänet valittiin nimitettäväksi Jyrki Kataisen hallituksen työministeriksi. Ihalainen on myös talousneuvoston jäsen.

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Ihalainen oli ehdolla synnyinmaakunnastaan, Keski-Suomesta, ja tuli valituksi maakunnan ääniharavana 10 354 äänellä. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa hän ei asettunut enää ehdolle.

Näkemykset Seksuaali- ja sukupuolipolitiikka Ihalainen äänesti eduskunnassa sukupuolineutraalin avioliittolain puolesta marraskuussa 2014.

Lähteet

Aiheesta muualla

Talouselämä – Ihalainen, miljoona ääntä Arkkipiispalla vieraana Lauri Ihalainen: Työn merkitys, arvot ja työelämän murros (40min äänitallenne, 2007)

Luokka:Kansanedustajat Luokka:Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen poliitikot Luokka:Suomen työministerit Luokka:Uudenmaan vaalipiiri Luokka:Keski-Suomen vaalipiiri Luokka:Suomalaiset elinkeinoelämän vaikuttajat Luokka:Suomalaiset ammattiyhdistysjohtajat Luokka:Suomalaiset ministerin arvonimen saaneet Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit Luokka:Vuonna 1947 syntyneet Luokka:Elävät henkilöt