Pihlajaveden rautatieasema () on rautatieliikennepaikka Pihlajaveden Asemakylässä Keuruun kaupungissa, entisen Pihlajaveden kunnan alueella rataosalla . Liikennepaikalla pysähtyvät kaikki rataosalla liikennöivät taajamajunat. Kaikki henkilöjunat käyttävät raidetta 1. Haapamäen rautatieasemalle on matkaa 12,3 kilometriä.
Vuonna 1883 käyttöön otettu Pihlajaveden pysäkki sijoitettiin syrjäiselle paikalle muutamia kilometrejä kirkosta itään lähinnä junien kohtaamispaikaksi ja korotettiin asemaksi vuonna 1888. Aseman seutu kasvoi merkittävyydessään pian kirkonkylän veroiseksi, mutta ei koskaan erityisen suureksi taajamaksi. Arkkitehti Knut Nylanderin suunnittelema asemarakennus on valmistunut vuonna 1883 ja sitä laajennettiin arkkitehti Bruno Granholmin piirustusten mukaan vuonna 1902. Lipunmyynti asemalla lopetettiin vuonna 1972. Asemarakennus vaurioitui 1980-luvulla sattuneessa tulipalossa, minkä jälkeen junasuoritus siirrettiin parakkirakennukseen. Asemarakennus korjattiin entiselleen, mutta asema muutettiin samoihin aikoihin miehittämättömäksi.Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 193. Helsinki: Karttakeskus, 2010.
Junakohtaukset miehittämättömällä liikennepaikalla tulivat mahdollisiksi, kun Pihlajavedelle asennettiin aukiajettavat vaihteet vuonna 1996 ja otettiin käyttöön radio-ohjaukseen perustuva kauko-ohjaus vuonna 1998 ensimmäisenä rautatieliikennepaikkana Suomessa. Tavaraliikenne Pihlajaveden asemalla lakkautettiin vuonna 1999, mutta asema on edelleen henkilöliikenteen käytössä ja junien kohtauspaikkana. Asema-alueen rakennukset siirtyivät vuonna 2007 Senaatti-kiinteistöille ja edelleen myyntiin. Asemarakennus on ollut postitoimiston ja nahka-alan yrityksen toimintojen loputtua tyhjillään.
Aseman lähettyvillä sijaitsee Pihlajaveden kyläkoulu. Koulun entinen nimi oli Pihlajaveden kunnan Aseman kansakoulu. Koulun ulkonäössä on vaikutteita asemarakennusarkkitehtuurista.
Pihlajaveden asemaa pommitettiin talvisodassa. Kolme puna-armeijan lentokonetta pudotti noin 30 pommia 29. joulukuuta 1939. Kolme ihmistä kuoli ja kolme raidetta vaurioitui. Aseman oven vieressä on tapausta käsittelevä muistolaatta.
Pihlajaveden asemapäälliköt
Matti Aatami Ravantti, 1967–70 Bruno Vilhelm Helminen, 2.9.1952–1.1.1967 Hugo Henrik Puusaari, 17.6.1937–2.9.1952 Väinö Verner Louhivaara, 12.6.1930–17.6.1937 Edvard Alarik Lybeck, 2.6.1928–12.6.1930 Väinö Gustaf Nikolainen, 31.5.1926–2.6.1928 Oskar Alvar Gröndahl, 28.5.1909–31.5.1926 Johan Ulrik Nörlund, 1895–1909 Karl Alfred Hjelt, 1893–95 Johan Alfred Holm, 1887–88
Lähdehttp://pihlajavesi.keuruu.fi/kuvagalleriat/kylaen-historiaa/1169-pihlajaveden-rautatieasema-aino-korja Lähteet
Aiheesta muualla Pihlajaveden kylä Ilmakuva Pihlajaveden rautatieasemalta Vanha ja uusi Pihlajaveden asemalla 1997
Luokka:Keski-Suomen henkilöliikenteen rautatieliikennepaikat Luokka:Keuruun rautatieliikennepaikat Luokka:Bruno Granholmin suunnittelemat rakennukset Rautatieasema Luokka:Suomen 1880-luvulla rakennetut rautatieliikennepaikat