Kymijoki (myös pelkkä Kymi, ) on Suomessa Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Uudenmaan maakunnissa virtaava 204 kilometriä pitkä joki, joka on Kymijoen vesistön laskujoki. Joki alkaa vesistön pääjärvestä Päijänteestä ja laskee Suomenlahteen viitenä suuhaarana. Kymijoessa on monia vesivoimaloita ja se oli ennen tärkeä puutavaran kuljetusväylä. Sen varrella sijaitsevia kaupunkeja ovat Heinola, Kouvola ja joen itäisessä suistohaarassa sijaitseva Kotka.
Etymologiaa Leveää ja mahtavaa virtaa tarkoittavalla sanalla kymi ei ole varmoja vastineita sukulaiskielissä. Suurta jokea taikka pääuomaa tarkoitettaessa ehdotettiin vuosien 1840–1880 maantieteellisissä julkaisuissa nimityksiksi sanoja emävirta, päävirta, valtakymi, pääjoki, emäjoki ja valtajoki. Lopulta vain sanoilla virta ja kymi tarkoitettiin 1800-luvun yleiskielessä suurta jokea, kun taas muut tarkentavat sanat jäivät elämään maantieteen sanastossa. Nykyään sanat virta, joki ja oja määrittävät virtaveden kokoluokan ja kymi on jäänyt ylätyyliseksi sanaksi. Kymi on aivan ilmeisesti ollut alun perin juuri Kymijoen nimitys. Ajatusta tukee se, että kymi-sanaa on käytetty murteissa vain Kymijoen ympärillä Kymenlaaksossa ja Kaakkois-Hämeessä. Kymi-sanalle on kuitenkin ehdotettu kantagermaanista vastinetta tai sitä paljon vanhempaakin indoeurooppalaista tai baltinkielistä lainaetymologiaa, sillä Euroopan ja Aasian kielissä esiintyy laajalti samantapaisia joen nimityksiä. Suomen kielessä kymi on ollut Mikael Agricolan ajoista asti, sillä hän kuvaili Eufrat-virtaa "suureksi kymiksi"'.
Joen kulku thumb|right|Topografinen kartta Kymijoen vesistöalueesta. Yleistä Kymijoki on keskivirtaamien vertailussa Suomen neljänneksi suurin joki Vuoksen, Kemijoen ja Tornionjoen jälkeen . Kymijoki ei yläjuoksulla ole yhtenäinen joki, koska sen vesireitti virtaa suurien järvien Ruotsalaisen, Konniveden ja Pyhäjärven läpi. Siitä huolimatta järvien välisissä virtauomista käytetään Kymijoen nimeä. Pyhäjärven jälkeen alkaa lähes järvetön jokiosuus, joka päättyy Suomenlahteen. Kymijoki alkaa Päijät-Hämeestä, jossa se virtaa Asikkalan, Heinolan ja Iitin alueilla. Pyhäjärvellä vesireitti siirtyy Kymenlaaksoon, jossa se virtaa Kouvolan, Kotkan ja Pyhtään alueilla. Joen pääuoma haarautuu Pernoossa kahteen suureen suistohaaraan, joiden väliin jää suuri Pyhtäänsaari. Joen läntinen haara käy vielä lyhyesti Uudenmaan Loviisassa asti. Lukuisten pienien sivujokien lisäksi Kymijoen vesistöreittiin yhtyy Mäntyharjun reitti, jonka laskujoki Lintukymi laskee Pyhäjärven koillispäähän, ja Valkealan reitti, jonka laskujoki Harjunjoki yhtyy Kymijokeen Kouvolassa. Suuhaarasta riippuen Kymijoen pituus on 184–204 kilometriä .
Kalkkinen–Ruotsalainen–Konnivesi–Vuolenkoski pienoiskuva|Kalkkisten kanava Kymijoki alkaa Asikkalanselältä, joka on tulkinnasta riippuen Päijänteen sulkeutunut järvenosa tai sen lahti. Vesi virtaa alas Kalkkistenkoskesta, jolla on pudotusta keskimäärin 80 senttimetriä ja luonnonkosken vieressä toimii Päijännettä säätelevä säännöstelypato. Koski laskee Ruotsalaiseen, jonka pinta-ala on 74 neliökilometriä. Kosken vieressä toimii lisäksi Kalkkisten kanava, jolla veneet voivat liikkua Päijänteestä Ruotsalaiseen ja takaisin. Kymijoen alkuosuus on kymmenkilometrinen vuonomainen lahti, joka kuuluu Ruotsalaiseen ja joka levenee ensin Hopeaseläksi ja sitten, ohitettuaan Tornionniemen, aukeaa Ruotsalaisen järvenseläksi. Järven itärannalla sijaitsee Heinolan keskustaajama, jonka läpi virtaa Jyrängönvirta. Virta kapenee Siltasaaren kohdalla Jyrängönkoskeksi, jossa on pudotusta vain 10 senttimetriä. Kymijoen vesireitti vie Jyrängönvirran jälkeen Konnivedelle, jonka pinta-ala on 50 neliökilometriä. Konniveden eteläpäässä sijaitsee järven sokkeloisessa osassa Piilahdenselkä. Tänne on luusuaan rakennettu Vuolenkosken vesivoimalaitos, jonka jälkeen Kymijoki jatkaa kohti etelää. Vuolenkoskessa on pudotusta 3,5 metriä. Alkujaan tukinuitossa käytetty Kimolan kanava alkaa samasta lahdesta ja päättyy viiden kilometrin mittaisena Pyhäjärven Kimolanlahteen.
Vuolenkoski–Mankala–Kirkkojärvi–Pyhäjärvi pienoiskuva|Virran silta Iitin kirkonkylällä Pyhäjärvellä. Kymijoki virtaa Vuolenkoskelta yli kuusi kilometriä Arrajärvelle, josta se poistuu Kymenkäänteessä kaakkoon päin virtaavaa jokilaaksoon. Jokilaakso on 7,5 kilometriä pitkä ja se aukea toisessa päässä Tapolassa järvimäiseksi jokialtaaksi, josta seitsemän kilometrin päässä sijaitsee Mankalan vesivoimalaitos. Voimalaitosta rakennettaessa on vedenkorkeuden nostossa hyödynnetty jokilaakson jyrkkiä rantoja, mutta Sitikkalassa on jouduttu estämään tulviminen lyhyellä maapadolla. Voimalassa on pudotusta lähes yhdeksän metriä.
Mankalan voimala laskee Kirkkojärven Leininselkään. Vesireitti siirtyy Kirkkojärvestä Pelinginselälle Hiirettelänsalmessa Iitin kirkonkylän ohi. Kymmenen kilometriä alempana aukeaa Pyhäjärven järvenselkä, jonka kaakkoispäässä lahti kapenee Kouvolan Voikkaalla taas Kymijoeksi.
Pyhäjärvi–Pernoo pienoiskuva|Kymijokea Kouvolassa pienoiskuva|Keskikosken silta Kouvolassa pienoiskuva|UPM Kymi Kouvolassa Kymijoki virtaa seuraavat 70 kilometriä jokisaaria lukuun ottamatta yhtenä uomana. Joki kohtaa Oravalan jälkeen kaksi saarta, Hovinsaaren ja Tehtaansaaren, joiden vuoksi se jakautuu kahdeksi uomaksi, eli Saukkolanvirta eli Paavolanvirraksi ja Välikymiksi. Nämä kohtaavat toisensa Tuhosaarien jälkeen muodostaen Tuhovirran, joka kohtaa pian Voikkaan vesivoimalaitoksen. Voimalassa on pudotusta kahdeksan metriä. Seuraavat 15 kilometriä joki käyttää mutkittelemalla Kouvolan eri kaupunginosien välissä. Voimalaitokselta joki jatkaa eteenpäin kääntyen Voikkaan eteläpuolella ensin itään, jossa se putoaa hieman Pessankoskessa, ja jatkaa sitten kiertäen Kuusankosken sen itäpuolelle. Täällä sijaitsee vapaana virtaava Lappakoski. Sitten joki levenee Kuusaanlammeksi, jossa se kääntyy länteen päin kohdaten Kuusankosken vesivoimalaitoksen. Voimalassa vesi putoaa seitsemän metriä. Joki virtaa Kouvolan kaupunginosien puistomaisten maisemien läpi kaartaen kohti etelää. Kymijoki on aikoinaan katkaissut täällä ensimmäisen Salpausselän. Täällä sijaitsee Keltin vesivoimalaitos, jossa vesi putoaa kuusi metriä päätyen Keltinkosken suvantoon. Suvannossa sijaitsee Äijänsaari ja Isosaari sekä alempana vielä Heinäsaari. Joki kääntyy lounaisesta suunnasta kaakkoon päin ohittaen Korian taajaman peltomaisemien keskellä. Maaseudusta huolimatta Kouvolan keskustaajama sijaitsee koko matkan joen pohjoispuolella olevien peltojen takana. Myllypuron jälkeen joki kääntyy kohti Myllykoskea, missä sijaitsee Ummeljoen ja Myllykosken välissä Myllykosken vesivoimalaitos. Vesi putoaa voimalassa seitsemän metriä ja voimalaitoksen jälkeen joenuoman jakaa Lemmensaaren ja Lakiasaaren yhdistetty 1,2 kilometriä pitkä saari. Samalla se kasvaa yli 500 metriä leveäksi ja siihen yhtyy vasemmalta puolelta pohjoisesta virtaava Sorsajoki. Juuri ennen Inkeroista joki kohtaa Salonsaaren, jossa sijaitsee jätevedenpuhdistamo. Saaren jälkeen joki kapenee 60-metriseksi uomaksi, jossa vesi ahtautuu kohti Ankkapurhan patoja. Vesi ohjataan kahden vesivoimalaitoksen läpi ja se purkautuu kymmenen metrin pudotuksen jälkeen Anjalanlahden suvantoon. Suvanto sijaitsee Anjalan ja Inkeroisen välissä.
Joki jatkaa tästä viljelymaiden halki etelään ja se kääntyy mutkan jälkeen luoteeseen. Joessa on tällä osuudella saaria, jotka ovat ylhäältä lukien Niittysaari, Hohdinsaari, Piirteenkosken Housusaari, Paskasaari, Holstinsaari, Rahkessaari, 1,5 kilometriä pitkä Heinäsaari, 1,1 kilometriä pitkä Koivusaari ja Kunnarsaari. Mutkan jälkeen joki ohittaa Anjalan sen eteläpuolelta ja tekee Hurukselan kohdalla toisen mutkan kohti etelää. Samalla Kymijoki haarautuu useaan rinnakkaiseen ja eri kohdissa toisiinsa yhtyviin jokihaaroiksi. Haarojen väliin jää jokisaaria, joita ovat esimerkiksi Salonmäki ja Kahrinmäki. Pohjoisimman haaran Susikosken alapuolelle yhtyy pohjoisesta tuleva Juotjoki ja alempana joki sivuaa Muhjärveä. Keskikylän kohdalla joki levenee samalla kun se hajoa saariston välisiksi uomiksi, jonka jälkeen joki putoaa Ahvionkoskessa noin 1,9 metriä . Sen jälkeen joki jakautuu kahdeksi epäsuhtaiseksi uomaksi, jossa 3,5 kilometriä pitkän Karjasaaren itäpuolinen uoma on leveämpi kuin toinen. Joessa ovat Karjasaaren rinnalla myös Niittysaari, Pirttisaari, Lakioissaari, Vittossaari, Riitasaari, Kaitasaaret, Kultaankosken saaret (koskessa pudotusta 1,5 m) ja Kellosaari. Karjasaaren alapuolella sijaitsee 1,5 kilometriä pitkä Koivusaari ja sen alapuolella vielä Suutarinsaari, Koisaari ja Metsäkylänsaari. Saarten välissä sijaitseva Katitniemi jakaa Kymijoen kahdeksi merenrannikolle laskevaksi suuhaaraksi.
Läntinen Hirvikoskenhaara Kymijoen läntinen suuhaara on noin 35 kilometriä pitkä. Sen yläjuoksun osuus virtaa laajojen peltomaiden halki ja alajuoksulla se virtaa lukuisten rinnakkaisuomien verkostona metsämaiden halki. Haarautumisen jälkeen joki kääntyy kahdeksaksi kilometriksi kohti luodetta. Tällä jokiosuudella on monia jokisaaria kuten esimerkiksi Koivusaari, Räätärinsaaret, Saksansaari, 1,5-kilometrinen Hevossaari, Jaakonsaari ja Pienisaari. Jokeen on yhteydessä pienet järvet Hirvijärvi ja Tarkjärvi. Vastilassa joki alkaa kaartua kohti lounasta. Joki palmikoituu Haaviston kohdalla vähintään kahdeksi rinnakkaisuomaksi, jonka saaria ovat Niitsaari, Puolinsaari, Karhusaari, Kukkosaari, Sepänsaari, Honkasaari ja Lakiasaari. Rinnakkaisuomia ovat esimerkiksi Rinkkaksenvuolle, Pienijoki ja Huitunvuolle. Joki laskee Tammijärveen Pölönsaaren jakamana. Järveen laskee myös pohjoisesta tuleva Tallusjoki. Tammijärvi on alapuolisten vesivoimalaitosten tuotantoa varten säännöstelty ja sen vedenpintaa on nostettu. Vesi muodostaa saarien, sivu-uomien ja järvimäisten laajentumien verkoston. Tammijärvi purkaa vetensä Hevosluodon molempien sivujen ohi.
pienoiskuva|Ruotsinpyhtään rautaruukin säännöstelypadolla Luodon takana sijaitsevat Suvijärvi, Laitsalmi ja Vuohijärvi. Iivarinsaari ja Puntinsaari jakavat joen kolmeksi uomaksi. Läntisessä uomassa sijaitsee Suomenkylänkoski ja tämän pikkusaaret. Uoma haarautuu Kortön takia kahtia. Oikeanpuoleinen haara kiertää Kortön länsipuolelta Ruotsinpyhtään läpi, jossa sijaitsee Strömforsin säännöstelypato. Vasemmanpuoleinen haara virtaa Kortön ja Puntinsaaren välistä yhtyen niiden takana itäpuoliseen uomaan. Paskakosken kohdalle on rakennettu säännöstelypato, jolla nostetaan Tammijärven vedenpintaa. Puntinsaaren itäpuolisessa uomassa sijaitsee Hattarjärvi ja järven alapuolella sijaitsee Klåsarön vesivoimalaitos. Voimalaitoksessa on pudotusta noin kolme metriä. Voimalan alapuolella joki jakautuu parhaimmillaan viideksi rinnakkaiseksi uomaksi. Uomien välisiä saaria ovat Papinsaari, Karlinsaari, Lavikko ja Vinterholmen, ja saarien välisiä uomia ovat esimerkiksi Gölstråkan ja Märrastråkan. Saarien jälkeen uomat yhtyvät sekä itäiseen Pyhtäänhaaraan että läntiseen Ahvenkoskenhaaraan. Pyhtäänhaarassa toimii Ediskosken vesivoimalaitos, jossa on pudotusta yhdeksän metriä, ja uoma virtaa voimalan alapuolella sijaitsevan Pyhtään läpi. Joki laskee täällä Purolanlahdessa sijaitsevaan Tyyslahteen. Kortön länsipuolinen uoma yhtyy Strömforsin padon jälkeen Adamshåletissa itäisen uoman kanssa ja vesi virtaa aluksi Hellinkoskessa saarien välistä saaristoiseen patoaltaaseen, jota kutsutaan myös Yläaltaaksi. Altaan alapuolelle on Merikoskeen rakennettu Ahvenkosken voimalaitos, jossa on pudotusta 11,5 metriä. Vesi laskee Ahvenkoskenlahdella suoraan Suomenlahteen.
Itäinen Pernoonhaara