Emil Aleksanteri Mantila (6. joulukuuta 1884 Helsinki – 9. kesäkuuta 1963 HelsinkiOopperalaulaja Emila Mantila kuollut. Helsingin Sanomat, 10.6.1963, s. 8.) oli suomalainen oopperalaulaja.50-vuotias. Oopperalaulaja Emil Mantila, Helsingin Sanomat, 06.12.1934, nro 330, s. 12, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 07.12.2024
Emila Mantilan vanhemmat olivat uuniseppämestari Aleksanteri Mantila ja Maria Sofia Åberg. Lyseon käytyään Mantila opiskeli Helsingin musiikkiopistossa ja vuodesta 1910 Kansallisteatterin teatterikoulussa. Lauluopintoja hän harjoitti Italiassa Milanossa Michele Wigleyn johdolla 1912–1913 ja teki myöhemmin opintomatkoja Saksaan, italiaan ja Itävaltaan 1920-luvulla. Mantila toimi Kauppalehden palveluksessa 1916–1918. Kotimaassa hän esiintyi oopperanäytännöissä vuodesta 1913, kiinnityksen Suomalaiseen oopperaan hän sai vuonna 1919, joka kesti aina vuoteen 1948 asti. Mantila oli oopperan hallituksen jäsen 1931–1937. Hän kuului Suomen Näyttelijäliiton hallitukseen vuodesta 1931 alkaen
Mantilan oopperarooleja olivat muun muassa Topias (Nummisuutarit), Vasek (Myyty morsian), Kaappo (Pohjalaisia), Monostatos (Taikahuilu), Blind (Lepakko), Laihanen (Windsorin iloiset rouvat), Kajetan (Mustalaisrakkautta), Triquet (Onegin), Vähämielinen (Boris Godunov), Janicki (Kerjäläisylioppilas), Ottokar (Mustalaisparooni), Mime (Reininkulta), Jeroschka (Ruhtinas Igor), Pang (Turandot) ja Markiisi (Lonjumeaun posteljooni).
Mantilalle myönnettiin Pro Finlandia -mitali 1948.
Lähteet
Aiheesta muualla Oopperalaulaja Emil Mantilan ruumiin siunaus. Helsingin Sanomat, 15.6.1963, s. 13.
Luokka:Suomalaiset tenorit Luokka:Pro Finlandia -palkitut Luokka:Vuonna 1884 syntyneet Luokka:Vuonna 1963 kuolleet