Kankaan paperitehdas

thumb|right|Paperitehdas ilmasta pienoiskuva|oikea|Tehdasrakennus vuonna 2017

Kankaan paperitehdas (aiemmalta nimeltään Lohikosken paperitehdas) oli Jyväskylän keskustan välittömässä läheisyydessä Tourujoen rannalla sijainnut paperitehdas. Tehdas perustettiin vuonna 1872.Kankaan kone pysähtyy ensi yönä Yle.fi 11.1.2010. Viitattu 23.10.2023.

Kankaan paperitehdas kuului viimeisessä vaiheessa Sappi Limited -konserniin. Aiemmin tehdas kuului G. A. Serlachius -, Metsä-Serla- ja M-real -konserneihin. Liikevaihto vuonna 2003 oli noin 160 miljoonaa euroa. Tehtaalla työskenteli viimeisessä vaiheessa noin 150 henkilöä. Paperiliiton puheenjohtaja Jouko Ahonen työskenteli aiemmin Kankaan tehtaalla. Tehdasrakennusten vanhimpia osia on suunnitellut arkkitehti W. G. Palmqvist.

M-real ilmoitti marraskuussa 2007 Tampereen Lielahden kemihierretehtaan sulkemisesta ja Kankaan paperitehtaan PK2-paperikoneen lopettamisesta.M-real Oyj:n pörssitiedote 13.11.2007. Seuraavan vuoden syyskuussa M-real tiedotti myyvänsä Kankaan tehtaan eteläafrikkalaiselle Sappi Limitedille. Sappi sulki tehtaan vuoden 2010 alussa. Heinäkuussa 2010 M-real osti Kankaan tehtaan kiinteistön takaisin Sappilta.Sappi myi Kankaan paperikoneen Yle.fi 13.7.2010. Viitattu 23.10.2023. Jyväskylän kaupunki käytti etuosto-oikeuttaan kiinteistöihin ja noin 26 hehtaarin maa-alueeseen. Kankaan asuinalue ja yrityskeskittymä on Jyväskylän kaupungin suurimpia kaupunkikehitysalustojakaupunkikehitysalustat. Vuonna 2016 tammikuussa Kankaan paperitehtaan tiloihin muutti Petäjävedeltä Petäjäveden Käsi- ja Taideteollisuusoppilaitos sekä Jyväskylän ammattiopiston ja Jyväskylän aikuisopiston kädentaitajat ja luovien alojen tekijät. Niistä muodostettiin Jyväskylän Luova kampusLuova kampus..

Historia pienoiskuva|oikea|Paperitehdas 1910-luvulla Kankaan ja Koskenpään tilojen omistaja Hjalmar Åkerhjelm aloitti tehtaan rakentamisen Tourujoen rantaan Lohikoskelle vuonna 1872. Tehtaan vihkiäisiä vietettiin 13.1.1873. Lohikosken paperitehdas oli ensimmäisiä puupitoista paperia valmistaneita tehtaita, aiemmin oli valmistettu lähinnä lumppupaperia. Tehtaan koneistus uusittiin pian, jotta voitiin siirtyä kannattamattomasta halvan paperin tuotannosta hienopaperiin.

Vuonna 1879 tehdas siirtyi Åkerhjelmin apen Fredrik Sneckenströmin perikunnalle konkurssihuutokaupassa. Sneckenström oli ollut tehtaan tärkeä taloudellinen tukija. Tämän kuoltua Åkerhjelm ei pystynyt maksamaan velkojaan perikunnalle. Perikunta jatkoi tehtaan toimintaa. Suomen senaatti vahvisti Sneckenströmin kuolinpesän omistaman Kangas Apktiebolag -osakeyhtiön synnyn vuonna 1891, mutta tehdas tuotti tappiota, minkä vuoksi päätettiin muodostaa uusi yhtiö, Aktiebolaget Kangas. Sneckerströmin suku menetti määräysvaltansa yhtiössä ja merkittävimmäksi osakkeenomistajaksi tuli tamperelainen kauppias Bernhard Björkman. Tehdas ryhtyi valmistamaan kirje-, paino- ja voipaperia silkki- ja savukepaperin ohella.

Vuonna 1901 tehdas meni jälleen konkurssiin epäonnistuneiden venäjänkauppojen takia. Vuonna 1902 perustettiin Kankaan Paperitehdas Osakeyhtiö, jonka merkittävimmät osakkeenomistajat olivat Nordbanken, Suomen Pankki, Osakeyhtiö Kankaan Tehdas sekä Jämsänkoski Osakeyhtiö. Vuosina 1902–1903 tehdas oli täystyöllistetty. Saavutettu voitto oli kirjanpidollista.

Vuonna 1904 tehtiin vararikkoanomus. Pesä oli varaton eivätkä luotonantajat voineet saada yhtiöstä saamisiaan, joten he päättivät jatkaa yhtiön toimintaa. Tällöin johtoon nousivat Albert Oskar Snellman ja Gösta Serlachius. Serlachius realisoi varastoja ja teki rahoitusjärjestelyjä, joiden avulla tehdas selvisi eteenpäin. Tehdas siirtyi lisäksi takaisin hienopaperin valmistukseen. Yhtiö alkoi tuottaa voittoa vuodesta 1906 lähtien. Vuonna 1908 Serlachiuksen serkku Rafael Schauman nousi tehtaan johtoon, kun Serlachius siirtyi Mänttään. Vuonna 1915 yhtiö oli luovutettu takaisin osakkeenomistajille entistä paremmassa kunnossa. Odotusten vastaisesti ensimmäinen maailmansota lisäsi kysyntää, ja tehdas teki parhaan tuloksensa vuonna 1916. Sodan aikana Gösta Serlachius alkoi ostaa tehtaan osakkeita. Vuonna 1917 suurimmat osakkeenomistaja olivat Kaukaan Tehdas Osakeyhtiö ja osakkeistaan vuonna 1918 luopunut Standertskjöld-suku.

Tehdas laski jätevetensä lähes puhdistamattomina Tourujokeen 1970-luvulle saakka, jolloin valmistui mekaaninen jätevedenpuhdistuslaitos. Vielä 1980-luvulla veden väri saattoi vaihdella päivittäin ja rikkihappopäästöt happamoittivat vettä ja aiheuttivat kalakuolemia. Tehtaan jätevedenkäsittelyä kehitettiin edelleen 1990-luvulla. Osa jätevedestä puhdistettiin Nenäinniemen puhdistamossa.

Tehdas hankki energiansaantinsa turvaamiseksi kolme neljännestä vuonna 1923 valmistuneesta Kuhankosken voimalaitoksesta. Vuonna 1927 G. A. Serlachius Oy osti tehtaan omistukseensa. Tehtaan taloudellinen tilanne vakautui ja toimintamahdollisuudet parantuivat. Tehdasosakeyhtiön fuusioitiin G. A. Serlachius Oy:öön vuonna 1941. Tehtaan koneita uudistettiin ja tuotantomenetelmiä tehostettiin 1960-luvulla, minkä vuoksi tuotteiden määrä ja laatu paranivat. 1980-luvulla tehdas oli Euroopan 10. ja Suomen kolmanneksi suurin hienopaperin valmistaja. 1980-luvulla tehtaan kolmoskone suljettiin. Vuoden 2008 helmikuussa suljettiin tehtaan toinen kone, mikä johti 72 työpaikan vähentymiseen. Syyskuussa tiedotettiin tehtaan siirtyvän Sappille vuoden vaihteessa. Vuotta myöhemmin Sappi ilmoitti aloittavansa neuvottelut tehtaan sulkemisesta. Viimeinen jäljellä ollut kone suljettiin tammikuussa 2010.

Tehtaalla sattui kesällä vuonna 1997 suuri tulipalo, jossa tehtaan paperivarasto tuhoutui pahoin. Hiiltyneitä paperinpalasia levisi savupilvien mukana Jyväskylän keskustaan ja laajemminkin Jyväskylän alueille. Tehtaalla oli oma tehdaspalokunta. Paloasemana toimi tehtaan pääportin rakennus, joka oli myös vartiointikeskus.

Työntekijät Asuinalueet Pian tehtaan valmistumisen jälkeen rakennettiin ensimmäiset asuinrakennukset tehtaan viereen. Työntekijät saattoivat ostaa tai vuokrata tehtaan omistamia maita lähiympäristöstä. Kaavoittamaton maa oli vapaata rakentaa ja edullisempaa kuin kaupungissa. Tehtaan ympärille kasvoi vähitelleen Jyväskylän ensimmäinen esikaupunkimainen asuinalue. Vuonna 1926 tehdas tilasi Wäinö Palmqvistilta ympäröivälle alueelle asemakaavan, jolle ei haettu virallista vahvistusta. Tontteja myytiin ja vuokrattiin merkityiltä paikolta ja myös vapaa rakentaminen jatkui. 1920–1930-luvuilla tehdas rakennutti 28 taloa työntekijöiden asunnoiksi ja alueelta myytiin 151 tonttia.

Tehtaan ympäristö oli kaavan puuttumisen takia rakennuskiellossa 1939–1946. 1940-luvulla asuntopula aiheutti työvoimapulan. Tehdas alkoi rakentaa asuntoja ja sekä lahjoitti, vuokrasi että myi tonttejä lähistöltä. 1950-luvulle tultaessa puolet työntekijöistä asui tehtaan asunnoissa .

Sodan jälkeen 1945-48 tehdas lahjoitti palveluksessaan olleille rintamamiehille ja kaatuneiden omaisille 75 tonttia Tourulan ja Leppäsen tiloilta. Näistä syntyi sekä Jyväskylän että maalaiskunnan alueella sijainnut Lahjaharju. Alue rakennettiin yhtenäisen suunnitelman mukaan. Yhtiö omisti myös läheisen, pääosin sodan jälkeen rakennetun Holstin alueen. Enemmistö alueen asukkaista oli tehtaan työntekijöitä. Serlachius toi kaupunginvaltuustoon Lohikosken, Kankaan ja pienen osan Tourulasta käsittävän kaavan. Tehdas oli aktiivinen myös Lohikosken ja Holstin kaavamuutosasiassa 1960- ja 1970-luvuilla.

Kassat ja lääkäri Työntekijöillä oli vuodesta 1888 lähtien kassat avustuksen maksamista tapaturmaa tai sairastumista varten. Osakkaat maksoivat kassaan 2 prosenttia palkastaan. Vuodesta 1897 lähtien oli sekä eläke- että sairausapukassa. Maalaiskunnan lääkäri toimi 1917–1926 myös tehtaan lääkärinä, minkä jälkeen tehdas palkkasi lääkärin kaupungista. 1920-luvulle asti tehdas maksoi työntekijöiden lääkärinpalkkiot kokonaan.

Tehtaan paperikoneet

Tehtaalla oli loppuvaiheessa yksi tuotantokäytössä oleva paperikone (PK4), jonka kapasiteetti oli noin 210 000 t/a.

Kone Valmistaja Toiminnassa vuosina Viiraosa Viiraleveys Puristinosa Nopeus Kapasiteetti MuutaPaperikone PKIF.W. Stroebel1874–19xx Tasoviira1 300 mm ? ? ? ?Paperikone PKIIGeorg Tidcombe & Son1877/8–1928 Tasoviira1 300 mm ? ?Silkki- ja savukepaperit (ohutpaperit), kirjoitus- ja pianopaperitRomutettu vuonna 1929.Paperikone PKIJ. & E. Chanterenne (belgialainen)1892–1936 (Uusittu: 1925)Tasoviira1 550 mm ?85 m/min (alkuper. 50 m/min)Kirjekuori-, albumi-, olifantti-, posti-, kirjoitus-, paino-, imukepaperi, pergamentin raakapaperi)Romutettu vuonna 1936.Paperikone PKIII/PKIIBanning & Setz (saksalainen)1906–1960 (uusittu 1926, Banning & Seybold)Tasoviira1 870 mm ? ?Hienopaperit (posti-, kirjoitus-, paino- ja imukepaperi, kartonki) 40–250 g/m2Ostettu Kymintehtaalta vuonna 1926. Konetta nimitettiin vanhan kakkoskoneen purkamiseen saakka kolmoskoneeksi. Purettu vuonna 1960.Paperikone PK1Thiry & Cie1936–1978Tasoviira2 000 mm ?150 m/min3 900 t/a, HienopaperiEnsimmäinen pintaliimapuristin Suomessa.Paperikone PK2 Ahlström1947–20.2.2008 (purettu 2010, Uusittu 1990 ja 2002 (Voith))DuoFormer D3 200 mm ?850 m/min100 000 t/a, Päällystetty aikakauslehtipaperiMyyty Kiinaan Guang Xi Paper-yhtiöllePaperikone PK3KMW1947–1990Tasoviira 2100 mm ? 400 m/min Pergamentin raakapaperia 10 000 ton./vuodessaMyyty 1995 Bangladeshiin ja ajaa tuotantoaPaperikone PK4 "Kankaan Anna"Valmet17.12.1974–12.1.2010 (uusittu 1994 ja 2001) Sym-Former R (Alkuper. Tasoviira varusteena Viirarulla/Egutööri)6 200 mm Sym-Press II B shoe press (Alkuper. Sym-Press I)1 300 m/min (Alkuper. 800 m/min)210 000 t/a, Päällystetty hienopaperi (Alkuper. 60 000 t/a)Myyty Qingdaon kaupunkiin Kiinaan. Purettu vuonna 2013. Käynnistyessään Suomen suurin hienopaperikone. Omistaja Sappi Limited

Koneissa 2 ja 4 oli on-line päällystysyksiköt. Tehtaalla oli lisäksi 3 pituusleikkuria, 2 uudelleenrullainta ja 2 pakkalinjaa. Koneiden 2 ja 4 yhteenlaskettu vuosituotantokapasiteetti oli 310 000 t.

Pergamenttikoneet

Pergamenttikone I 1897–1933 (romutettu) Pergamenttikone II 1928–1992, J.W. Erkens, leveys: 1 530 mm, tuotanto 1 800 t/a (poistettu) Pergamenttikone 1951–1992,pääosin Mäntän konepajan valmistama (romutettu)

Tuotteet Galerie Silk (päällystetty hienopaperi, 65–90 g/m2)

Aiempia tuotteita thumb|300px|Linen Bank A4-paperiarkki takaa valaistuna Jyväskylä Linen Bank kirjoituspaperi Jyväskylä Linen Bank vesileimallinen A4-paperi

Tehtaan voimaosasto Tehtaalla oli oma voimaosasto vuosina 1936–1991. Kun höyryvoimalaitos jäi pois tuotannosta, sitä ei enää tarvittu. Tehdas osti tarvittavan prosessihöyryn Jyväskylän Energiatuontanto Oy:n Rauhalahden voimalaitokselta tulevalla höyrylinjalla. Voimala oli kuitenkin jonkin aikaa varalaitoksena.

Vuosisadan alkuun asti kankaalaisten asuntoja valaisivat öljylamput. Vuonna 1892 tehtaan 10 kW:n generaattorista riitti virtaa vain tehtaan isännöitsijän asuinrakennukseen. Tehtaan koko sähköjärjestelmä uusittiin 1890-luvun puolivälissä, jolloin myös osa tehtaan asuinrakennuksia sai sähkövalot – kymmenen vuotta ennen kaupunkialuetta. Sähköä alettiin myös myydä Taulumäen yksityisrakennuksiin.

Höyryvoimalaitos

Höyryvoimalaitoksen rakennus valmistui vuonna 1935 ja se oli käytössä vuosina 1936–1991, jolloin sen korvasi Rauhalahden voimalaitokselta tuleva höyrylinja. Höyryvoimalaitos purettiin huonokuntoisena vuosina 2013–2015.

Voimalaitoksessa oli seuraavat laitteet:

Sulzer-sähköhöyrykattila 2200 kW Valmistumisvuosi 1922 Kattila 1: Steinmuller 1936, jonka tulipinta-ala 250 m³, 25 Bar:n korkeapainekattila, höyrynkehityskyky 28 ton/h sekä vastapaineturbiini Kattila 2: Valmistaja Tampella, valmistusvuosi 1972 + turbiini Piippu rakennettu vuonna 1936 Varavoimakoneena vuonna 1965 asennettu kaasuturbiini-generaattoriyhdistelmä.