pienoiskuva|Ensimmäinen eduskunta täysistunnossaan vapaapalokunnan talossa.
Tämä on luettelo vaalikauden 1907–1908 kansanedustajista eli ensimmäisistä kansanedustajista. Edustajat valittiin ensimmäisissä eduskuntavaaleissa vuonna 1907. Eduskunta oli vallassa valtiopäivät 1907 – 1908 I eli 22. toukokuuta 1907 alkaen aina 6. huhtikuuta 1908 asti, jolloin se hajotettiin. Avajaisistunto oli 25. toukokuuta 1907 Helsingin Vapaapalokunnan talon juhlasalissa osoitteessa Hakasalmenkatu 3 (nykyään Keskuskatu 3). Eduskunnasta toivottiin lehdistössä yhteiskunnan uudistajaa ja kansan yhdistäjää.Mentori menneisyydestä -sivusto: Ensimmäinen yksikamarinen eduskunta. Kerhokeskus. Viitattu 6.12.2007 Valitut 19 naiskansanedustajaa olivat maailman ensimmäiset naiset parlamentaarikkoinaPunawiiwan perässä – Eduskuntavaalit 1907: Äänioikeutetut . Viitattu 16.7.2009..
Eduskunnan puhemieheksi valittiin nuorsuomalaisten P. E. Svinhufvud, joka toimi tehtävässä aina vuoteen 1913 asti. Ensimmäiseksi varapuhemieheksi valittiin SDP:n Nils Robert af Ursin ja toiseksi Suomalaisen puolueen E. G. Palmén. Heidän kautensa kesti 23. toukokuuta 1907 – 31. heinäkuuta 1908. Ironisesti ensimmäisen yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella valitun eduskunnan ensimmäinen puhemiehistö muodostui kolmesta aatelismiehestä, jotka kaikki olivat olleet edustajina säätyvaltiopäivien aatelissäädyssä.
Edustajat jakaantuivat puolueittain seuraavasti: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP) 80 (miesten ja naisten osuus 71–9, naisia 11,25 %), Suomalainen puolue (Suom.) 59 (53–6, 10,17 %), Nuorsuomalainen Puolue (Nuor.) 26 (24–2, 7,69 %), Ruotsalainen kansanpuolue (RKP) 24 (23–1, 4,17 %), Suomen Maalaisväestön Liitto (SML, myöhemmin Maalaisliitto ja Keskusta) 9 (8–1, 11,11 %) ja Suomen Kristillisen Työväen Liitto (KTL) 2 (2–0, 0 %). Voimasuhteet vaihtuivat hieman, kun nuorsuomalaisten kanssa vaaliliitossa olleen itsenäisen Etelä-Pohjanmaan Nuorsuomalaisen Maalaisliiton Santeri Alkio siirtyi syyskuussa 1907 nuorsuomalaisten eduskuntaryhmästä Maalaisväestön Liittoon. Edustajista 19 oli naisia, jotka valittiin 62 naisehdokkaastaRiitta Sihvonen Eduskunnan ensimmäiset naiset . Turun Seudun Sukututkijat, www.turunsuku.fi. Viitattu 11.7.2009..
Vuonna 1907 eduskunnan keski-ikä oli 41 vuotta. Eduskunnan ikäpuhemies eli vanhin edustaja oli Iisakki Hoikka.Mentori menneisyydestä -sivusto: Kansanedustajien keski-ikä puolueittain vuonna 1907. Kerhokeskus. Viitattu 6.12.2007; alkuperäinen lähde Kansanedustajien keski-ikä puolueittain vuonna 1907
Vanhoillisten voimien noustua valtaan Venäjän duumassa pyrittiin Suomen ja Venäjän lainsäädäntöä yhtenäistämään. Keisari Nikolai II vuoden 1908 asetuksen mukaan Suomen senaatin (joka oli silloin Mechelinin senaatti) esitykset piti esitellä ensin ministerineuvostolle ja vasta sitten keisarille. Asetus aiheutti vastustusta ja välikysymyksiä, minkä johdosta keisari hajotti eduskunnan ja määräsi uudet vaalit. Hajotusmääräys luettiin täysistunnossa 6. huhtikuuta 1908.Mentori menneisyydestä -sivusto: Eduskunnan hajottaminen. Kerhokeskus. Viitattu 6.12.2007
Edustajapaikat vaalipiireittäin
Nro Vaalipiiri Paikat 1. Uudenmaan läänin vaalipiiri 23 2. Turun läänin eteläinen vaalipiiri 17 3. Turun läänin pohjoinen vaalipiiri 17 4. Hämeen läänin eteläinen vaalipiiri 11 5. Hämeen läänin pohjoinen vaalipiiri 11 6. Viipurin läänin läntinen vaalipiiri 13 7. Viipurin läänin itäinen vaalipiiri 17 8. Mikkelin läänin vaalipiiri 14 9. Kuopion läänin läntinen vaalipiiri 13 10. Kuopion läänin itäinen vaalipiiri 11 11. Vaasan läänin eteläinen vaalipiiri 12 12. Vaasan läänin pohjoinen vaalipiiri 10 13. Vaasan läänin itäinen vaalipiiri 11 14. Oulun läänin eteläinen vaalipiiri 13 15. Oulun läänin pohjoinen vaalipiiri 6 16. Lapin vaalipiiri 1
Vaalipiirijaosta päätti senaatti 17.12.1906.Oikeusministeriö: Punawiivan perässä – Eduskuntavaalit 1907. 4. vaalipiirit . Viitattu 10.7.2009. Vaaleissa saattoi olla ehdolla useassa eri vaalipiirissä ja myös eri puolueissa. Edustajien luettelossa on Eduskunnan matrikkelissa mainittu vaalipiiri.
Valitut kansanedustajat