1952

Vuosi 1952 oli karkausvuosi, joka alkoi tiistaista.

__TOC__ Tapahtumia Tammikuu−maaliskuu 2. tammikuuta – Länsi-Saksan evankelisluterilaisen kirkon johtaja Martin Niemöller matkusti Moskovaan neuvottelemaan Neuvostoliitossa olleiden saksalaisten sotavankien tilanteesta. 10. tammikuuta – Yhdysvaltalainen rahtilaiva Flying Enterprise upposi Atlantilla Ison-Britannian rannikolla oltuaan hirmumyrskyn jäljiltä tuuliajolla vuodenvaihteesta lähtien. Aluksen miehistöstä laivassa oli jäljellä enää sen kapteeni, joka poistui alukselta 13 minuuttia ennen sen uppoamista.Jorma K. Tiainen (toim.): Vuosisatamme Kronikka, s. 730. Jyväskylä: Gummerus, 1987. 23. tammikuuta – Pääministeri Urho Kekkosen sairastumisen vuoksi pitämättä jäänyt, muun muassa Pohjolan puolueettomuutta käsitellyt ”pyjamantaskupuhe” julkistettiin Maalaisliiton pää-äänenkannattajassa Maakansassa. Puhe herätti vilkkaan keskustelun. 6. helmikuuta – Elisabet II nousi Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan kuningattareksi Yrjö VI:n kuoleman jälkeen. 8. helmikuuta – Saksan liittotasavallan tilastokeskus ilmoitti maassa olevan 9,8 miljoonaa pakolaista. 14.–25. helmikuuta – Talviolympialaiset Oslossa. 26. helmikuuta – Pääministeri Winston Churchill ilmoitti Britannian omistavan atomipommin. 1. maaliskuuta − Yhdistynyt kuningaskunta palautti Helgolandin saaren Saksan liittotasavallalle. 6. huhtikuuta – Saksalainen toisen maailmansodan aikainen sotarikollinen Jürgen Stroop teloitetaan Varsovassa. 10. maaliskuuta – Kenraali Fulgencio Batista kaappasi vallan Kuubassa. 10. maaliskuuta – Stalinin nootti: Neuvostoliitto ehdotti muille miehitysvalloille, Ranskalle, Yhdistyneelle kuningaskunnalle ja Yhdysvalloille konferenssia yhdistyneen, itsenäisen ja neutraalin Saksan valtion luomiseksi, jolla olisi oikeus armeijaan itsepuolustustarkoituksessa ja joka voisi solmia rauhansopimuksen voittajavaltojen kanssa. 16. maaliskuuta − Pohjoismaiden neuvosto perustettiin Kööpenhaminassa. 17. maaliskuuta – Helsingin keskustan Sokos, Suomen ensimmäinen Sokos-tavaratalo, avattiin. 27. maaliskuuta – Saksan liittotasavallan liittokansleri Konrad Adenaueria vastaan tehtiin epäonnistunut murhayritys.

Huhtikuu−kesäkuu

1. huhtikuuta – Neuvostoliiton valtionpäämies Josif Stalin sanoi yhdysvaltalaisille lehtimiehille myöntämässään haastattelussa, että kommunismi ja kapitalismi ”voivat elää rauhanomaisissa suhteissa keskenään”. 18. huhtikuuta – Bolivian kansallinen vallankumous: yleinen äänioikeus myönnettiin myös naisille ja alkuperäiskansoille, lisäksi järjestettiin maauudistus ja kansallistettiin kaivokset. 28. huhtikuuta – San Franciscon rauha tuli virallisesti voimaan. Japanin miehitys päättyi ja Japani sai itsenäisyyden. 28. huhtikuuta – Malaijan kriisi: Kommunistinen brittilehti Daily Worker (nyk. Morning Star) julkaisi etusivullaan valokuvan, jossa brittisotilaat pitelevät kuolleen malaijilaisen irti leikattua päätä. Valtamedia ei suostunut käsittelemään aihetta, mutta Britannian siirtomaaministeri myönsi 7. toukokuuta kuvan olevan aito. 2. toukokuuta – Ensimmäinen suihkumatkustajakonelinja Lontoon ja Johannesburgin välillä. 6. toukokuuta – Egyptin kuningas Faruk julisti olevansa profeetta Muhammedin jälkeläinen. 23. toukokuuta – Turussa paljastettiin Mikael Agricolan patsas. 24. toukokuuta – Ruotsin kuningas Kustaa VI Aadolf ja kuningatar Louise saapuivat kolmipäiväiselle valtiovierailulle Suomeen. He olivat vierailleet Suomessa edellisen kerran vuonna 1932. 25. toukokuuta – Espoossa vihittiin käyttöön kehitysvammaisten hoitolaitos Rinnekoti. 30. toukokuuta – Suomen Huolto -järjestö lopetti toimintansa. 1. kesäkuuta – Katolinen kirkko kielsi André Giden kirjat. 4. kesäkuuta – Helsingissä pidettiin ensimmäinen sodanjälkeinen puolustusvoimien lippujuhlan paraati. 13. kesäkuuta – Catalina-tapaus: Neuvostoliitto ampui alas ruotsalaisen Douglas DC-3 -vakoilukoneen kansainvälisillä vesillä Gotska Sandönin itäpuolella, kuten myös sitä etsimään lähteneen toisen koneen. Neuvostoliitto myönsi vuonna 1991 ampuneensa koneen alas. Koneen hylky löytyi 2003.http://yle.fi/uutiset/ruotsi_muistaa_omaa_yli_50_vuotta_kadoksissa_ollutta_konettaan/7175915 18. kesäkuuta − Suomen sotakorvauksina Helsingin Ullanlinnaan rakentama uusi lähetystötalo luovutettiin Neuvostoliitolle. Edellinen Hietalahdessa sijainnut lähetystörakennus oli tuhoutunut talvisodassa Neuvostoliiton puna-armeijan lentopommittamana. 19. kesäkuuta – Pietarsaaren kaupunki täytti 300 vuotta. 29. kesäkuuta – Armi Kuusela kruunattiin Miss Universumiksi. 29. kesäkuuta – Ahvenanmaan lippu oli ensimmäistä kertaa julkisesti käytössä laulujuhlilla Maarianhaminassa, vaikka sitä ei ollut vielä virallisesti vahvistettu. 29. kesäkuuta − Ásgeir Ásgeirsson valittiin Islannin presidentiksi Sveinn Björnssonin kuoltua.

Heinäkuu−syyskuu 8. heinäkuuta – Kreikan Olympiassa sytytetty olympiatuli saapui Suomen maaperälle Torniossa, jossa siihen yhdistettiin Pallastunturin Taivaskerolla sytytetty tuli. Suomen rajalla olympiatulen otti vastaan kuulantyöntäjä Ville Pörhölä, ja juoksija Paavo Nurmi saattoi tulen Helsingin olympiastadionille kisojen alkaessa.Vuosisatamme Kronikka, s. 738. 12. heinäkuuta – Pohjoismaiden välinen passivapaus astui voimaan. 13. heinäkuuta – Itä-Saksa ilmoitti oman armeijan muodostamisesta. 19. heinäkuuta – 3. elokuuta – Helsingin kesäolympialaiset. 21. heinäkuuta – Kenraali Muhammad Naguibin ja eversti Gamal Abdel Nasserin sotilasvallankaappaus syöksi Egyptin kuninkaan Farukin vallasta. 25. heinäkuuta – Puerto Rico sai itsehallinnon Yhdysvaltain alaisuudessa. 31. heinäkuuta – Ruotsalainen Fritiof Enbom ja viisi muuta tuomittiin elinkautiseen pakkotyöhön vakoilusta Neuvostoliiton hyväksi. Enbomin on sittemmin arveltu olleen mytomaani, joka sepitti rikoksensa. 1. elokuuta – Miss Universum Armi Kuusela palasi Yhdysvalloista Suomeen ja sai loisteliaan vastaanoton Helsinki-Vantaan lentoasemalla. 11. elokuuta – Jordanian armeija pakotti mielisairaan kuningas Talalin eroamaan, hänen seuraajakseen tuli Hussein. 14. elokuuta − Saksan liittotasavalta liittyi Maailmanpankin jäseneksi. 27. elokuuta – Saksan liittotasavalta suostui maksamaan kolme miljardia D-markkaa korvauksia Israelille juutalaisten vainoista. 30. elokuuta – Viimeinen Suomen sotakorvauksia kuljettanut juna ylitti rajan Vainikkalassa. 4.–9. syyskuuta – Savusumu aiheutti 4 000 ihmisen kuoleman Lontoossa. 18. syyskuuta – Suomi sai maksetuksi loppuun sotakorvaukset Neuvostoliitolle viimeisen sotakorvauksena rakennetun kuunarin ylitettyä Suomen ja Neuvostoliiton aluevesirajan Suomenlahdella. 18. syyskuuta – Neuvostoliitto esti vetollaan Japanin liittymisen Yhdistyneisiin kansakuntiin. 19. syyskuuta – Kokoomuksen kansanedustaja Iisakki Nikkola sai sairauden vuoksi pyytämänsä eron eduskunnasta ja hänen tilalleen tuli rehtori Reino Ala-Kulju. Molemmat olivat aikoinaan olleet eduskunnassa Isänmaallisen Kansanliikkeen edustajina. 23. syyskuuta – Helsingin Messuhallissa järjestettiin Suomen ja Neuvostoliiton yhteinen juhlatilaisuus sotakorvausten tultua suoritetuiksi.

Lokakuu−joulukuu

1. lokakuuta − Helsingin hovioikeus aloitti toimintansa Marmoripalatsissa Kaivopuistossa. 2. lokakuuta – Neuvostoliitto ilmoitti Tanskalle, että jos Tanska sallii Naton perustavan tukikohtia alueelleen, Neuvostoliitto pitää sitä uhkauksena itseään vastaan. 10. lokakuuta − Oriveden ja Jämsän välinen rataosa avattiin liikenteelle. 20. lokakuuta – Sotatila Keniassa Mau Mau -kapinan vuoksi. 25. lokakuuta − Helsinki-Vantaan lentoasema avattiin liikenteelle. 28. lokakuuta – Suora lentoyhteys Helsingistä New Yorkiin avattiin. 1. marraskuuta – Yhdysvaltain ensimmäinen vetypommikoe Eniwetokilla Bikinin atollilla, koodinimeltään ”Mike” (M tarkoitti megatonnia). 4. marraskuuta – Republikaanipuolueen Dwight D. Eisenhower voitti demokraattien ehdokkaan Adlai Stevensonin presidentinvaalissa, juuri kuten UNIVAC-tietokone oli ennustanut. 10. marraskuuta – YK:n pääsihteeri Trygve Lie ilmoitti eroavansa. 21. marraskuuta – Näytösoikeudenkäynti alkoi 11 entistä kommunistijohtajaa vastaan Tšekkoslovakiassa. Kaikki syytetyt olivat juutalaisia. Heidät hirtettiin 3. joulukuuta. 25. marraskuuta – Agatha Christien murhamysteerinäytelmä Hiirenloukku sai ensi-iltansa Lontoossa. Vuonna 2005 näytelmää esitettiin edelleen, mikä teki siitä teatterihistorian pisimpään yhtäjaksoisesti esitetyn näytelmän. 25. marraskuuta − Suomalaiset urheilutoimittajat valitsivat hiihtäjä Veikko Hakulisen vuoden parhaaksi urheilijaksi. 26. marraskuuta − Ulkoministeri Sakari Tuomioja erosi hallituksesta ja palasi hoitamaan virkaansa Suomen Pankin pääjohtajana. Pääministeri Urho Kekkonen ryhtyi hoitamaan myös ulkoministerin tehtäviä ja apulaisulkoministeriksi tuli sosiaaliministeri Ralf Törngren. Uudeksi sosiaaliministeriksi tuli kansanedustaja Väinö Leskinen. 28. marraskuuta − Eduskunnan oikeusasiamies Paavo Kastari katsoi eduskunnalle toimittamassaan kirjelmässä, että Fagerholmin ensimmäisen hallituksen ministerit Aleksi Aaltonen, Matti Lepistö, Onni Peltonen ja Jussi Raatikainen olivat menetelleet lain vastaisesti hallituksen myöntäessä valtion avustuksia Salaputki Oy:lle vuonna 1949. 29. marraskuuta − Toinen maatalousministeri Matti Lepistö ja kulkulaitosministeri Onni Peltonen saivat salaputkijutun vuoksi pyytämänsä eron hallituksesta. Heidän tilalleen nimitettiin kansanedustajat Hannes Tiainen ja Eetu Karjalainen. 1. joulukuuta – New York Daily News -sanomalehti raportoi etusivullaan ensimmäisestä sukupuolenkorjausleikkauksesta Tanskassa. 5. joulukuuta − Eduskunta hyväksyi ns. Kemijoki-lain, jolla valtion vesivoimaoikeudet Kemijoessa luovutettiin perustettavalle valtioenemmistöiselle Kemijoki Oy:lle. 6. joulukuuta – Presidentinlinnassa ei pidetty perinteistä itsenäisyyspäivän vastaanottoa, koska lääkärit olivat kehottaneet presidentti J. K. Paasikiveä jäämään viikoksi sairauslomalle liikarasituksen vuoksi. 11. joulukuuta – Pääministeri Urho Kekkonen ryhtyi hoitamaan tasavallan presidentin tehtäviä J. K. Paasikiven sairastuttua. 14. joulukuuta – Ensimmäinen onnistunut siamilaisten kaksosten kirurginen erottaminen suoritettiin Ohiossa. 16. joulukuuta – Aulis Rytkösestä tulee ensimmäinen suomalainen ammattijalkapalloilija allekirjoittaessaan sopimuksen Toulouse FC:n kanssa. 25. joulukuuta – Saksalainen sotilas sai surmansa ampumavälikohtauksessa Länsi-Berliinissä.

Syntyneitä Tammikuu–maaliskuu 1. tammikuuta – Shaji N. Karun, intialainen elokuvaaja ja elokuvaohjaaja (k. 2025) 6. tammikuuta – Heikki Lajunen, suomalainen muusikko 8. tammikuuta – Øystein Olsen, Norjan keskuspankin pääjohtaja 2011–2022 11. tammikuuta – Diana Gabaldon, yhdysvaltalainen kirjailija 11. tammikuuta – Kim Hartman, brittiläinen näyttelijä 11. tammikuuta – Lee Ritenour, yhdysvaltalainen kitaristi, säveltäjä ja musiikkituottaja 13. tammikuuta – Pekka Pohjola, suomalainen rockmuusikko (k. 2008) 15. tammikuuta – Ewa Hedkvist Petersen, ruotsalainen poliitikko 16. tammikuuta – Fuad II, Egyptin nimellinen kuningas 1952–1953 16. tammikuuta – Piercarlo Ghinzani, italialainen kilpa-ajaja 16. tammikuuta – Ulf Lundkvist, ruotsalainen sarjakuvantekijä ja pilapiirtäjä 18. tammikuuta – Michael Behe, yhdysvaltalainen biokemisti ja älykkään suunnittelun teorian kannattaja 19. tammikuuta – Leif Salmén, suomalainen kirjailija ja toimittaja (k. 2019) 20. tammikuuta – Paul Stanley, yhdysvaltalainen muusikko 25. tammikuuta – Markus Heikkerö, suomalainen muusikko, sarjakuvapiirtäjä ja kuvataiteilija 25. tammikuuta – Malan Marnersdóttir, färsaarelainen tieteilijä ja tietokirjailija 25. tammikuuta – Juha Rantanen, suomalainen yritysjohtaja ja vuorineuvos 26. tammikuuta – Eija Sinikka Jokinen, suomalainen iskelmälaulaja 28. tammikuuta – Kristiina Drews, suomalainen kääntäjä 29. tammikuuta – Tim Healy, brittiläinen näyttelijä 31. tammikuuta – Håkan Syrén, Ruotsin puolustusvoimien komentaja