Vuosi 1948 oli normaalivuosi, joka alkoi torstaista.
Tapahtumia Suomessa vuonna 1948 syntyi maan historian toiseksi suurin ikäluokka (suurin 1947).
Tammikuu–maaliskuu 1. tammikuuta – Yhdistyneen kuningaskunnan rautatiet kansallistettiin. 1. tammikuuta – Arabimilitantit piirittivät Jerusalemin vanhankaupungin juutalaisalueen. 1. tammikuuta – Italian tasavaltainen perustuslaki astui voimaan. 1. tammikuuta – Hämeenlinnan mlk liitettiin pääosin Hämeenlinnan kaupunkiin, pienempiä osia myös Rengon ja Vanajan kuntiin. Paraisten kauppala erotettiin Parainen-nimisestä kunnasta, joka sai nimekseen Paraisten maalaiskunta. Pieksämän kauppalan nimi muutettiin Pieksämäeksi. 2. tammikuuta − Helsingissä pidettiin Neste Oy:n perustava kokous. 4. tammikuuta – Burma sai itsenäisyyden Britanniasta ja jättäytyi Brittiläisen kansainyhteisön ulkopuolelle. 4. tammikuuta − Neuvostoliitto ja Romania solmivat YYA-sopimuksen. 15. tammikuuta – Suomi hyväksyttiin Kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailmanpankin jäseneksi. 15. tammikuuta – SKP:n poliittinen toimikunta päätti erottaa Yrjö Leinon puolueen johtoelimistä. 17. tammikuuta – Aselepo Indonesian nationalistien ja alankomaalaisten joukkojen välillä Jaavalla. 17. tammikuuta – Neuvostoliiton Suomen-suurlähettilääkseen nimittämä, aiemmin valvontakomission varapuheenjohtajana toiminut kenraaliluutnantti Grigori Savonenkov saapui puolisoineen Helsinkiin. Huomiota herätti Savonenkovin saapuminen kenraalin univormussa. 18. tammikuuta − Neuvostoliitto ja Unkari solmivat YYA-sopimuksen. 26. tammikuuta – Lääkäriksi itseään väittänyt mies myrkytti 12 tokiolaisen pankin 15:stä työntekijästä ja ryösti löytämänsä rahat. Teosta tuomittiin Sadamichi Hirasawa. 30. tammikuuta – Intian pasifistijohtaja Mahatma Gandhi murhattiin. 4. helmikuuta – Ceylon (myöhemmin Sri Lanka) sai itsenäisyyden. Kuningas Yrjö VI jäi Ceylonin kuninkaaksi ja valtion päämieheksi. 10. helmikuuta − Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitea tuomitsi päätöslauselmassaan mm. Aram Hatšaturjanin, Sergei Prokofjevin ja Dmitri Šostakovitšin musiikin. Toimenpide liittyi Andrei Ždanovin suorittamiin kulttuurielämän puhdistustoimiin. 23. helmikuuta – Neuvostoliiton Helsingin-suurlähettiläs Grigori Savonenkov luovutti presidentti J. K. Paasikivelle Josif Stalinin kirjeen, jossa tämä ehdotti Suomelle yhteistyö- ja avunantosopimusta Unkarin ja Romanian kanssa solmittujen sopimusten pohjalta. 24. helmikuuta – Kommunistipuolue otti vallan Tšekkoslovakiassa. 27. helmikuuta − Iso-Britannia ja Ruotsi esittivät julkisen huolestumisensa Suomen ja Neuvostoliiton välisten suhteiden kehittymisestä. 5. maaliskuuta − Presidentti J. K. Paasikivi keskusteli eduskuntaryhmien puheenjohtajien kanssa Stalinin sopimusesityksestä. SKDL kannatti sopimusta varauksetta, SDP ja RKP vaativat Suomen pysyttämistä suurvaltaristiriitojen ulkopuolella, Maalaisliitto, Kokoomus ja Edistyspuolue vastustivat neuvottelujen aloittamista. 9. maaliskuuta – Puolustusvoimain komentaja Aarne Sihvo määräsi armeijan valmiustilaan kommunistien huhutun vallankaappausyrityksen varalta. 9. maaliskuuta − Presidentti J. K. Paasikivi lähetti Moskovaan myönteisen vastauksen Stalinin kutsuun sopimusneuvottelujen aloittamiseksi. 10. maaliskuuta – Tšekkoslovakian ulkoministeri Jan Masaryk kuoli pudottuaan toimistonsa ikkunasta. Tapaus leimattiin itsemurhaksi. 22. maaliskuuta – Suomi ja Neuvostoliitto aloittivat Moskovassa neuvottelut YYA-sopimuksesta. Suomen valtuuskuntaan kuuluivat pääministeri Mauno Pekkala, ulkoministerit Carl Enckell ja Reinhold Svento, sisäministeri Yrjö Leino SKDL:n edustajana, kansanedustaja Urho Kekkonen Maalaisliiton edustajana, kansanedustaja Onni Peltonen SDP:n edustajana ja kansanedustaja Johan Otto Söderhjelm RKP:n edustajana. 24. maaliskuuta – Kansanedustaja Hertta Kuusinen piti Helsingin Messuhallissa puheen, jossa hänen kerrottiin suositelleen Suomelle "Tšekkoslovakian tietä". 24. maaliskuuta − Suomen Akatemia aloitti toimintansa. 27. maaliskuuta – Neuvostoliiton Belgradin-lähettiläs luovutti marsalkka Titolle Josif Stalinin kirjeen, jossa tämä arvosteli kovin sanoin Titoa poikkeamisesta marxilais-leniniläiseltä linjalta. 31. maaliskuuta – Costa Cruises siirtyi kokonaan risteilytoimintaan ja luopui rahdin kuljetuksesta.
Huhtikuu–kesäkuu 2. huhtikuuta − Suomen YYA-neuvotteluvaltuuskunnan jäsenet Urho Kekkonen ja Johan Otto Söderhjelm saapuivat muutamaksi päiväksi Helsinkiin selostamaan presidentti J. K. Paasikivelle ja eduskuntaryhmien puheenjohtajille neuvottelujen kulkua ja saamaan lisäohjeita neuvotteluihin. 3. huhtikuuta – Yhdysvaltain presidentti Harry S. Truman allekirjoitti viiden miljardin dollarin Marshall-avun 16:lle maalle. 6. huhtikuuta – Suomen ja Neuvostoliiton välinen YYA-sopimus allekirjoitettiin Moskovassa. 7. huhtikuuta – YK:n alainen maailman terveysjärjestö (WHO) aloitti toimintansa. 8. huhtikuuta – Asekätkentäjutun vuoksi vangittu kenraali Aksel Airo vapautettiin vankilasta. 9. huhtikuuta – Populistisen presidenttiehdokkaan Jorge Eliécer Gaitánin salamurha aloitti väkivaltaiset mellakat Bogotássa (Bogotazo) ja kymmenvuotisen väkivallan aallon koko Kolumbiassa (La Violencia), jossa yli 300 000 ihmistä tapettiin. 9. huhtikuuta – Deir Yassinin verilöyly Palestiinassa: juutalaisten Irgun- ja Lehi-taistelujärjestöt hyökkäsivät arabisiviilejä vastaan, 107–120 ihmistä sai surmansa. 9. huhtikuuta – Oikeus antoi päätöksensä asekätkentäjutun ns. päämajan linjan osalta. Eversti Valo Nihtilä ja everstiluutnantti Usko Haahti tuomittiin viideksi vuodeksi kuritushuoneeseen, kun taas kenraaliluutnantti Aksel Airoa vastaan nostetut syytteet hylättiin. Syytetyt olivat olleet vankilassa lähes kolme vuotta. Paikallistason eli ”maakunnan miesten” osalta oikeudenkäynnit jatkuivat kesäkuuhun 1949 saakka ja korkein oikeus antoi päätöksensä maaliskuussa 1950. 27. huhtikuuta – Kommunistien huhuttiin yrittävän vallankaappausta Suomessa. Poliisi ja armeija olivat hälytysvalmiudessa Helsingissä ja sen lähiympäristössä, mutta mitään poikkeavaa ei kuitenkaan tapahtunut. SKDL ja SKP kiistivät kaappaushuhut ja leimasivat ne porvaripuolueiden ja SDP:n provokaatioksi. 28. huhtikuuta – Suomen eduskunta ratifioi YYA-sopimuksen äänin 157−11. Edistyspuolue äänesti ainoana puolueena ratifiointia vastaan. 30. huhtikuuta − Amerikan valtioiden järjestö (OAS) perustettiin Kolumbian pääkaupungissa Bogotássa. 1. toukokuuta – 213 kommunistia teloitettiin Kreikassa. 7. toukokuuta – SDP sanoutui irti vuonna 1945 solmitusta ns. kolmen suuren sopimuksesta. 11. toukokuuta – Luigi Einaudista tuli Italian presidentti. 14. toukokuuta – Israelin valtio julistettiin perustetuksi. 15. toukokuuta – Egypti, Transjordan, Libanon, Syyria, Irak ja Saudi-Arabia aloittivat sodan Israelia vastaan. 18. toukokuuta – Ensimmäinen Kiinan tasavallan lakiasäätävä kokous kokoontui Nanjingissa. 19. toukokuuta – Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Arvo Salminen esitti sisäministeri Yrjö Leinolle epäluottamuslausetta ns. Leinon vankien jutun vuoksi. Eduskunta hyväksyi esityksen äänin 81−61. 22. toukokuuta – Tasavallan presidentti J. K. Paasikivi erotti Yrjö Leinon valtioneuvoston jäsenyydestä. Uudeksi sisäministeriksi tuli kansanedustaja Eino Kilpi. 24. toukokuuta – SKDL ja SKP järjestivät erotettua sisäministeriä Yrjö Leinoa tukeneen mielenosoituksen Hakaniemen torilla Helsingissä. 28. toukokuuta – Jatkosodan aikainen Valtiollisen poliisin päällikkö Arno Anthoni vapautettiin vankilasta. 31. toukokuuta – Reserviupseerikoulu aloitti jälleen yli kolme vuotta keskeytyksissä olleen toimintansa Haminassa. Koulussa alkoi 62. kurssi. 4. kesäkuuta − SKDL:n kansanedustaja Hertta Kuusinen nimitettiin salkuttomaksi ministeriksi Pekkalan hallitukseen, jolloin hänestä tuli Suomen historian toinen naisministeri Miina Sillanpään (sosiaaliministerinä 1926−1927) jälkeen. 5. kesäkuuta – Neuvostoliitto alensi Suomen jäljellä olleet sotakorvaukset puoleen. 21. kesäkuuta – Saksan markasta tuli Saksan liittotasavallan virallinen valuutta. 21. kesäkuuta − Yhdysvaltalainen levy-yhtiö Columbia esitteli LP-levyn. 22. kesäkuuta – Vaasan läänin maaherran Gunnar Ahlbäckin johtama, Valpon toimintaa tutkinut komitea julkisti mietintönsä, jonka mukaan Valpon toiminnassa oli ollut ”virheellistä ja laitonta menettelyä”. 24. kesäkuuta – Berliinin saarto alkoi Neuvostoliiton katkaistua tiet ja rautatiet Länsi-Berliiniin. 28. kesäkuuta – Kominform syytti Jugoslavian kommunistipuoluetta marxismi-leninismin hylkäämisestä ja neuvostovastaisesta asenteesta. Välirikko Jugoslavian ja Neuvostoliiton suhteissa. 28. kesäkuuta – Yhdysvallat, Britannia ja Ranska aloittivat kaikkiaan 324 päivää kestäneet ilmakuljetukset Länsi-Berliinin huoltamiseksi. 28. kesäkuuta – Yli 3 700 ihmistä kuoli maanjäristyksessä Fukuissa Japanissa. 30. kesäkuuta − Kominformin päämaja siirrettiin Belgradista Romanian pääkaupunkiin Bukarestiin.
Heinäkuu–syyskuu 1.–2. heinäkuuta – Suomessa pidettiin eduskuntavaalit. 5. heinäkuuta – National Health Service aloitti toimintansa. Britannian hallitus otti vastuun kaikesta maan terveydenhuollosta ja tarjosi kaikille ilmaiset palvelut kansallistettuaan kunnalliset ja vapaaehtoisvoimin toimivat sairaalat. 15. heinäkuuta – Italian kommunistipuolueen pääsihteerin Palmiro Togliattin murhayritys aloitti lakkojen sarjan. 20. heinäkuuta – Kylmä sota: presidentti Harry S. Truman määräsi ensimmäisen rauhanajan sotaväenoton Yhdysvalloissa välien viilentyessä Neuvostoliittoon. 22. heinäkuuta – Eduskunta hyväksyi lapsilisälain. 22. heinäkuuta – Vaihtoehto Kanadaan liittymisestä sai äänienemmistön Newfoundlandin kansanäänestyksen toisella kierroksella. 24. heinäkuuta – Suuri öljypalo Naantalin satamassa. 26. heinäkuuta – Rotusyrjintä lopetettiin Yhdysvaltain armeijassa. 29. heinäkuuta – Presidentti J. K. Paasikivi myönsi eron Mauno Pekkalan hallitukselle ja nimitti eduskunnan puhemiehen K.-A. Fagerholmin muodostaman SDP:n vähemmistöhallituksen. Uuden hallituksen toinen sosiaaliministeri Tyyne Leivo-Larsson oli Suomen historian kolmas naisministeri. 30. heinäkuuta − Eduskunnan puhemieheksi valittiin Maalaisliiton Urho Kekkonen, ensimmäiseksi varapuhemieheksi SDP:n Alpo Lumme ja toiseksi varapuhemieheksi SKDL:n Toivo Kujala. 1. elokuuta − Oppositioon jätetty SKDL tuomitsi voimakkain sanoin Fagerholmin hallituksen. 8. elokuuta − Neuvostoliiton Saksaan perustamat NKVD:n erikoisleirit siirrettiin Gulagin alaisuuteen. 12. elokuuta – Yhdysvallat tunnusti Etelä-Korean hallituksen. 12. elokuuta − Moskovan radio ja Neuvostoliiton kirjailijaliiton lehti Literaturnaja gazeta arvostelivat Fagerholmin hallitusta, koska niiden mielestä hallitus koostui ”vuoden 1939 miehistä”. 19. elokuuta – Neuvostojoukot ampuivat saksalaisia Berliinin saartoa vastustaneita mielenosoittajia. 21. elokuuta – Sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä tuomittu entinen Suomen Berliinin-lähettiläs Toivo Kivimäki vapautettiin vankilasta. 6. syyskuuta – Julianasta tuli Alankomaiden kuningatar Vilhelmiinan erottua terveyssyistä. 9. syyskuuta − Neuvostoliiton miehittämä Pohjois-Korea muodostettiin Korean demokraattiseksi kansantasavallaksi ja maan johtoon nousi kommunistisen puolueen pääsihteeri Kim Il-sung. 9. syyskuuta – Kontra-amiraali Svante Sundman nimitettiin Sotakorvausteollisuuden valtuuskunnan (SOTEVA) uudeksi johtajaksi. 13. syyskuuta – Presidentti J. K. Paasikivi vastasi suomalaisten kommunistien sekä Moskovan radion ja lehdistön Fagerholmin hallitusta vastaan esittämään arvosteluun, että Suomen eduskunta ja presidentti, ei Moskova, määräävät, keitä nimitetään Suomen hallituksen jäseniksi. 17. syyskuuta – Israelilainen Lehi-taistelujärjestö murhasi kreivi Folke Bernadotten. 18. syyskuuta – Kaljaasi "Verna" upposi Ahvenanmaan vesillä, ja arviolta runsaat 20 ihmistä hukkui. Laivaa ei ole toistaiseksi löydetty.
Lokakuu–joulukuu 7. lokakuuta – Kuopiolaisen Silvo Sokan ”rakettilento” aiheutti sensaation tiedotusvälineissä.