thumb|Jääkärimerkki Tämä on luettelo Suomen jääkäriliikkeeseen kuuluneista jääkäreistä. Kaiken kaikkiaan 1 895 vapaaehtoista aloitti jääkärikoulutuksen 1915–1918 Saksassa. Aluksi 200 suomalaista koulutettiin Lockstedtin leirillä Holsteinissa. Vuoden 1915 syksyllä Saksa päätti nostaa suomalaisosaston vahvuuden 2 000 mieheen. Suomessa aloitettiin koko maata kattava salainen värväys. Seuraavana keväänä joukosta muodostettiin Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27.

G Siirry kirjaimeen → A B C D E F G H I J K L M N O P R S T U V W Y Z Å Ä Ö __NOTOC__

Nils Ero Gadolin

Birger Oscar Geffert

Karl Leonard Geijer myöh. Keiri

Gösta af Geijerstam

Walter Wladimir Gejtel

Johannes Geust myöh. Norrman () oli suomalainen jääkäri. Hänen vanhempansa olivat kalastaja Abraham Geust ent. Nabb ja Kristina Sofia Israelintytär. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1921 Louise Maria Margareta Lembrechtin kanssa. Geust kävi kansakoulun ja työskenteli kalastajana ja autonkuljettajana ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan Jääkäripataljoona 27:n 1. komppaniaan 13. maaliskuuta 1916. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella ja Riianlahdella, josta hänet siirrettiin 24. marraskuuta 1916 pataljoonan täydennysjoukkoon ja laskettiin hänellä todetun sairauden takia siviilitöihin Saksaan. Hän työskenteli sen jälkeen Saksassa Hampurissa autonkuljettajana vuoden 1919 syksyyn saakka, jolloin palasi takaisin Suomeen 12. elokuuta 1919. Hän vaihtoi sukunimensä Geustista Norrmanniksi vuonna 1919. Suomeen palattuaan hän työskenteli autonkuljettajana ja koneenkäyttäjänä ja 1. maaliskuuta 1928 alkaen automekaanikkona ja työnjohtajana Autoservo Ab Ståhl & Co:n palveluksessa Vaasassa. Kunniamerkit: 18px|Jääkärimerkki Jääkärimerkki.

Johan Jacob Mikael Gieschke (16. elokuuta 1894 Helsinki – 22. huhtikuuta 1919) oli Ruotsin kansalainen ja jääkäri suomalaisessa jääkäripataljoonassa. Hänen vanhempansa olivat kirjakauppias, Ruotsin kansalainen Gustaf Mikael Giescke ja Anna Gustava Andersson. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Tampereen ruotsalaisesta yhteiskoulusta vuonna 1913 ja liittyi Uusmaalaiseen osakuntaan. Opintojaan hän jatkoi vuosina 1913–1915 Helsingin yliopiston lainopillisessa tiedekunnassa. Giescke liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan Jääkäripataljoona 27:n 2. komppaniaan 4. lokakuuta 1915, josta hänet laskettiin maaliskuussa 1916 lomalle Ruotsiin, mutta joutui Ruotsin kansalaisena suorittamaan asevelvollisuuttaan Örebrohon. Hän toimi palvelusajan päätyttyä laskuttajana sähköyhtiö ASEA:n konttorissa Tukholmassa. Giescke osallistui sisällissodan valmisteluihin avustamalla aseiden kuljetuksessa Haaparannalta Suomeen. Hän saapui tammikuussa vuonna 1918 oberzugführer Friedel Jacobssonin komennuskunnan mukana Tornioon ja otti osaa sen valtaukseen, jonka jälkeen hän toimi koulutusaliupseerina Oulun 2. rintamakomennuskunnassa, jonka päällikkönä lähti 8. maaliskuuta 1918 Satakunnan rintamalle ja otti osaa Ikaalisten ja Mannanmäen–Kyröskosken taisteluihin. Hänet siirrettiin 21. maaliskuuta 1918 kenraali Linderin esikuntaan. Hän haavoittui pahasti Epilässä 28. maaliskuuta 1918 punaisten panssarijunan valtauksessa. Hän kuoli Kuopiossa espanjantautia seuranneeseen keuhkokuumeeseen 22. huhtikuuta 1919. Hänet on haudattu Kuopioon. Kunniamerkit: 35px|2. lk. Vapaudenmitalin kunniamerkkinauha. Vapaudenmitali 2. lk; 18px|Jääkärimerkki Jääkärimerkki.

Aleksanteri Golchert (7. kesäkuuta 1888 Ruovesi – 6. tammikuuta 1922) oli suomalainen jääkärivääpeli. Hänen vanhempansa olivat Julius Mäki (ent. Golchert) ja Emilia Leveelahti. Hän oli työmiehenä Muurmannin radan rakennustyömailla ja opasti sieltä joukon saksalaisia ja itävaltalaisia sotavankeja Suomen kautta Ruotsiin syyskuussa 1916. Golchert liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan Jääkäripataljoona 27:n täydennysjoukkoon 20. syyskuuta 1916, josta hänet siirrettiin pataljoonan 3. komppaniaan 1. maaliskuuta 1917. Hänet komennettiin 28. joulukuuta 1917 erikoistehtäviin Pohjois-Suomeen, jonne hän saapui 6. helmikuuta 1918 (Vaasaan) ja hän astui 8. helmikuuta 1918 Suomen armeijan palvelukseen ja hänet komennettiin koulutusaliupseeriksi Vöyrin sotakouluun, missä hän toimi 9. komppanian joukkueenjohtajana ja otti osaa Messukylän taisteluun, missä hän haavoittui 25. maaliskuuta 1918. Haavoista parannuttuaan hän siirtyi Etelä-Pohjanmaan rykmentin täydennyspataljoonaan, missä oli joukkueenjohtajana B-komppaniassa, ja myöhemmin Lapin ryhmän II pataljoonan 7. komppaniassa. Armeijasta hän erosi 14. tammikuuta 1919 ja työskenteli sen jälkeen mm. Allmänna trävaru ab:n palveluksessa Lapissa. Hän kuoli keuhkotautiin 6. tammikuuta 1922. Ylennykset: aliupseeri 11. helmikuuta 1918, vääpeli 20. huhtikuuta 1918. Kunniamerkit: 35px Vapaudenmitali 1. lk; 18px|Jääkärimerkki Jääkärimerkki.

Allan Gabriel Gottleben

Anders Johan Gran (10. syyskuuta 1894 Raippaluoto – 18. joulukuuta 1955) oli suomalainen jääkärivänrikki. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijä Johannes Gran ja Lisa West. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1924 Hilma Alma Nåhlsin kanssa. Tämä kansakoulun käynyt kalastaja liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan Jääkäripataljoona 27:n 2. komppaniaan 7. maaliskuuta 1916. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella. Hänet siirrettiin 4. kesäkuuta 1917 sairauden takia pataljoonan täydennysjoukkoon ja laskettiin siviilitöihin 8. elokuuta 1917. Hän palasi Suomeen 28. elokuuta 1918 ja palveli vahtimestarina tullilaitoksessa vuosina 1920–1930 ja siitä lähtien alikersanttina Merivartiolaitoksessa. Talvisotaan hän osallistui konealiupseerina vartioalue Kvarkkenilla. Välirauhan aikana hän toimi Pohjanlahden piirin aluksen konealiupseerina ja jatkosotaan hän osallistui Rannikkoprikaati 6:ssa konealiupseerina. Sotien jälkeen hän siirtyi Pohjanlahden merivartiostoon konealiupseeriksi, kunnes erosi vakinaisesta palveluksesta vuonna 1945 ja siirtyi Raippaluotoon, missä toimi mm. kunnallisissa luottamustehtävissä ja holhouslautakunnan puheenjohtajana. Hänet on haudattu Raippaluotoon. Ylennykset: alikersantti 1936, vänrikki 1942. Kunniamerkit: 35px|2. lk. Vapaudenmitalin kunniamerkkinauha. Vapaudenmitali 2. lk; 35px Talvisodan muistomitali, 18px|Jääkärimerkki Jääkärimerkki, 35px Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristi.

Leonard August Mathias Grandell

Aarne Jaakko Granholm (9. joulukuuta 1896 Kurikka – 4. huhtikuuta 1918) oli suomalainen jääkärivaravääpeli. Hänen vanhempansa olivat työmies Iisakki Granholm ja Maria Benjaminintytär. Tämä kolme luokkaa kansakoulua käynyt työmies liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan Jääkäripataljoona 27:n 1. komppaniaan 27. marraskuuta 1915. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella. Hän astui Suomen armeijan palvelukseen 11. helmikuuta 1918 aliupseeriksi ylennettynä ja saapui Suomeen (Vaasaan) 25. helmikuuta 1918 jääkärien pääjoukon mukana. Hänet sijoitettiin Suomen valkoiseen armeijaan 4. Jääkärirykmentin 8. jääkäripataljoonan 2. komppaniaan, jonka mukana otti osaa sisällissodassa taisteluihin Raudussa, missä hän kaatui taistelussa 4. huhtikuuta 1918 ja hänet haudattiin Kurikan sankarihautaan. Ylennykset: aliupseeri 11. helmikuuta 1918. Kunniamerkit: 35px Vapaudenristi 4. lk. miekkojen kera, 35px|Vapaussodan muistomitalin kunniamerkkinauha Vapaussodan muistomitali soljen kera, 18px|Jääkärimerkki Jääkärimerkki.

Karl Alfons Granit

Viktor Granlund

Emil Grannas (12. huhtikuuta 1894 Vöyri – 26. huhtikuuta 1917) oli suomalainen jääkäri. Hänen vanhempansa olivat työmies Erik Grannas ja Anna Maria Erikintytär. Tämä kansakoulun ja Vöyrin kansalaisopiston ja veistokoulun käynyt puuseppä liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan Jääkäripataljoona 27:n 4. komppaniaan 25. helmikuuta 1916, josta hänet laskettiin sairaalloisuuden vuoksi siviilitöihin 28. maaliskuuta 1916. Hän kuoli lähellä Berliiniä Eberswaldin sairaalassa 26. huhtikuuta 1917 ja hänet haudattiin sikäläiseen hautausmaahan. Kunniamerkit: 18px|Jääkärimerkki Jääkärimerkki.

Karl August Granroth

Sigfrid Granö (5. heinäkuuta 1885 Teerijärvi – 21. maaliskuuta 1929) oli suomalainen reservin vänrikki. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijä Leander Granö (ent. Byskata) ja Matilda Emilia Granö. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1923 Helmi Johanna Granbergin kanssa. Granö kävi kansakoulun ja Vaasan kauppakoulun. Tämä vaasalainen konttoristi liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan Jääkäripataljoona 27:n 3. komppaniaan 10. joulukuuta 1915. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella. Hänet siirrettiin 9. heinäkuuta 1917 alkaen pataljoonan 2. konekiväärikomppaniaan. Hän osallistui vuonna 1917 Libaussa järjestetyille moottoriveneenkuljettajakursseille. Granö astui Suomen armeijan palvelukseen 11. helmikuuta 1918 varavääpeliksi ylennettynä ja saapui Suomeen (Vaasaan) 25. helmikuuta 1918 jääkärien pääjoukon mukana. Hänet sijoitettiin Suomen valkoiseen armeijaan aluksi 8. jääkäripataljoonan konekiväärikomppaniaan, josta hänet siirrettiin 6. maaliskuuta 1918 alkaen vääpeliksi 4. Jääkärirykmentin 9. jääkäripataljoonan konekiväärikomppaniaan. Hän osallistui sisällissodassa taisteluihin Viipurissa. Sisällissodan jälkeen hän palveli edelleen 4. Jääkärirykmentissä, josta muodostettiin Jääkäripataljoona n:o 4, josta hänet siirrettiin 6. heinäkuuta 1918 joukkueenjohtajaksi Kaartin jääkäripataljoonan konekiväärikomppaniaan. Armeijasta hän erosi 15. helmikuuta 1919 ja astui suojeluskuntajärjestön palvelukseen ja sijoitettiin Vaasan suojeluskuntapiirissä keväällä 1919 toimeenpantujen alipäällystökurssien opettajaksi 15. toukokuuta – 30. elokuuta 1919 väliseksi ajaksi, josta hänet siirrettiin Ilomantsin suojeluskunnan paikallispäälliköksi. Hän astui 17. maaliskuuta 1929 uudelleen armeijan palvelukseen ja määrättiin nuoremmaksi upseeriksi Porin rykmentin 2. konekiväärikomppaniaan. Toistamiseen hän erosi armeijasta 21. tammikuuta 1921 ja siirtyi Pietarsaaren konepaja oy:n kirjeenvaihtajaksi ja kirjanpitäjäksi ja hoiti samalla Pietarsaaren suojeluskunnan konekivääriosaston johtajan tehtäviä. Myöhemmin hän toimi kirjeenvaihtajana Gustav Paulig ja Kumppanin liikkeessä Helsingissä vuosina 1924–1929. Ylennykset: varavääpeli 11. helmikuuta 1918, vääpeli 26. maaliskuuta 1918, reservin vänrikki 17. maaliskuuta 1920. Kunniamerkit: 35px Vapaudenristi 4. lk. miekkojen kera, 35px|Vapaussodan muistomitalin kunniamerkkinauha Vapaussodan muistomitali soljen kera, 18px|Jääkärimerkki Jääkärimerkki.

Johan Alfred Groop (22. marraskuuta 1889 Ylimarkku – 29. kesäkuuta 1972 Ylimarkku) oli suomalainen jääkäri. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijä Johannes Groop ja Edla Maria Nisuls. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1920 Anna Maria Baddarin kanssa. Hän liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan Jääkäripataljoona 27:n 2. komppaniaan 17. joulukuuta 1915, josta hänet siirrettiin 31. toukokuuta 1916 pataljoonan täydennysjoukkoon, josta hän poistui saman vuoden kesäkuussa ja palasi Suomeen 27. elokuuta 1918 ja siirtyi maanviljelijäksi ja majatalonpitäjäksi Ylimarkkuun.Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975Genos Suomen jääkärit 1983, Koonnut ulkoasiainneuvos Åke Backström.

Erik Herman Woldemar Grotenfelt

Ensio Edvard Gabriel Groundstroem

Lauri Kalervo Groundstroem myöh. Kurkiala

Karl-Vilhelm Emil Jürgen Grünn

Teodor Albin Alarik Grünn

Adolf Edmund Grönberg myöh. Kalsta

Arvid Daniel Grönberg myöh. Kalsta

Einar Alexander Laurentius Grönberg

Harald "Harri" Johannes Grönberg