Irak

Irakin tasavalta eli Irak (; ) on tasavalta Lähi-idässä. Irak rajoittuu idässä Iraniin ja siitä myötäpäivään kiertäen naapureita ovat Kuwait, Saudi-Arabia, Jordania, Syyria ja Turkki. Iranin ja Kuwaitin välissä on Persianlahden rannikkoa. Väkiluku oli vuoden 2020 lopussa 40 222 493 henkeä. Maan pinta-ala on noin 430 000 neliökilometriä. Irakin pääkaupunki on Bagdad, jossa on asukkaita noin 8 770 000. Muita suuria kaupunkeja ovat muun muassa Mosul ja Basra. Väestö jakautuu karkeasti kolmeen ryhmään kielen ja uskonnon perusteella: noin kaksi kolmannesta väestöstä on arabeja, lopuista valtaosa on kurdeja. Islam on valtauskonto ja kansasta noin kaksi kolmannesta on šiiamuslimeja ja noin kolmannes on sunnimuslimeja. Irak on maailman tärkeimpiä öljyntuottajamaita. Maassa käytiin Irakin sota vuosina 2003–2010.Operation Iraqi Freedom ends as last combat soldiers leave Baghdad The Washington Post 19.8.2010

Maantiede pienoiskuva|200px|vasen|Irakin kartta. Irakin maastonmuodot voidaan jakaa neljään osaan: maan länsi- ja lounaisosien aavikko, Eufratin ja Tigrisin jokilaaksot (kaksoisvirtainmaa), näiden jokien välissä oleva ylänkö ja maan pohjoisosien vuoristo.

Irakin ilmasto on kuuma ja kuiva. Bagdadissa vuoden kuumin kuukausi on heinäkuu, keskimääräinen ylin lämpötila 44 °C, ja viilein tammikuu, keskimääräinen alin 3,8 °C. Kesäkuusta syyskuuhun ei yleensä sada lainkaan, joulukuussa 20 mm ja tammikuussa 27 mm.

Kuivuudesta huolimatta keinokastelun avulla harjoitetaan voimaperäistä maanviljelyä Eufratin ja Tigrisin jokilaaksoissa, jotka ovat maan hedelmällisintä seutua. Tärkeimmät maataloustuotteet ovat lähinnä kotimaiseen käyttöön menevä vilja, sekä taatelit joita riittää vientiinkin.

Irakin korkein huippu on maan pohjoisosassa, lähellä Turkin vastaista rajaa sijaitseva 3 607 metriä korkea Zagrosvuori.

Historia

Kaksoisvirtainmaassa (Mesopotamia) sijaitsevassa Irakissa on ollut varhaista sivistystä jo joskus 3000 eaa., jolloin nousivat Sumerin ja Babylonian valtakunnat. Kuningas Kyyros II kukisti Babylonian ja liitti Mesopotamian Persiaan 539 eaa. Aleksanteri Suuri toi Mesopotamiaan hellenismin seleukidien dynastiana 300-luvulla eaa. Parthialaiset hallitsivat suurta osaa maata 100-luvulta eaa. alkaen. Antiikin Rooma miehitti Mesopotamian vähäksi aikaa parthialaisilta 100-luvulla. Persian sassanidit hallitsivat aluetta 300-luvulta alkaen. Heidän hallintonsa romahti 600-luvulla, jolloin arabiheimot nousivat valtaan. Kristillinen ja zarathustralainen Mesopotamia alkoi sen jälkeen islamisoitua. 1200-luvulla maa koki mongolivalloituksen. Osmanit valtasivat Mesopotamian Persialta Suleiman Suuren johdolla vuonna 1534. Yhdistynyt kuningaskunta miehitti Irakin Osmanien valtakunnalta ensimmäisen maailmansodan aikana, ja se julistettiin Kansainliiton mandaattialueeksi Yhdistyneen kuningaskunnan hallinnon alaisuuteen vuonna 1920.

Irak itsenäistyi 3. lokakuuta 1932 kuningaskunnaksi. Tasavalta perustettiin 14. heinäkuuta 1958 tapahtuneen sotilasvallankaappauksen seurauksena. 1960-luvun lopussa vallan kaappasi arabisosialistinen baath-puolue. 1970-luvun lopusta Saddam Hussein hallitsi maata diktaattorina. Saddamin hallituskauden alkuaikoina talous kukoisti, koska öljy tuotti vaurautta. Valtiota kuitenkin varjostivat kansallisuusongelmat, sillä šiiat ja kurdit eivät pitäneet Saddamista ja kapinoivat tuloksetta häntä vastaan. 1980-luvulla Irakin ja Iranin pitkä kiista Shatt al-Arabista ajoi maat pitkään keskinäiseen sotaan. Saddam hyökkäsi Iraniin, koska ajatteli valtaan nousseen ajatollah Khomeinin hallinnon pian romahtavan. Tasapeliin päättynyt sota raunioitti maan talouden. Irak päätti vuonna 1990 hyökätä Kuwaitiin, josta toivoi saatavan lisää öljyä taloutensa paikkaamiseksi. Sotaretki kääntyi kuitenkin tappioksi, koska Yhdysvallat auttoi Kuwaitia. Irak joutui tiukkaan taloussaartoon, joka ajoi maan talouden entistä huonompaan jamaan. Vuonna 2003 Yhdysvallat hyökkäsi Irakiin, koska epäili maan kehittävän joukkotuhoaseita. Saddam piiloutui, jäi kiinni ja hirtettiin. Irakista tuli epävakaa, kun shiialaiset ja sunnalaiset aseryhmät taistelivat keskenään. Tämä ajoi Yhdysvallat umpikujaan Irakissa. Terrorismi yleistyi ja oli Bagdadissa arkipäivää 2000-luvulla. 2010-luvulla maan pohjoisosaan nousi ääri-islamilainen Isis-järjestö, joka kukistui vuoteen 2019 mennessä.

Vuonna 2019 Bagdadissa ja muissa suurissa kaupungeissa oli suuria mielenosoituksia korruptiota ja työttömyyttä vastaan. Ne johtivat pääministeri Adel Abdul Mahdi eroon.

Politiikka Irakin nykyinen perustuslaki hyväksyttiin 15. lokakuuta 2005 pidetyssä kansanäänestyksessä.

Lainsäädäntövaltaa käyttää yksikamarinen parlamentti eli majlis. Sen 329 jäsenestä 320 valitaan neljän vuoden välein suorilla vaaleilla. Jokaisesta vaalipiiristä valitaan useita edustajia. Yhdeksän paikkaa on varattu eri uskonnollisten ryhmien edustajille. Neljäsosan edustajista pitää olla naisia.

Vuonna 2021 valitussa parlamentissa suurin puolue on Ḥizb Taqadum (edistyspuolue) 47 paikallaan. Kaikkiaan parlamentissa on 13 puoluetta. Muqtada al-Sadrin johtama sadristeiksi kutsuttu puolue voitti vaaleissa 73 paikkaa, mutta erosi parlamentista, ja sen paikat jaettiin muille.

Parlamentti valitsee presidentin ja hyväksyy hallituksen, jota pääministeri ehdottaa.

Irak oli vuonna 2011 Foreign Policy -lehden hauraiden valtioiden (tuolloin epäonnistuneiden valtioiden) listan yhdeksännellä sijalla, sekä vuonna 2010 Transparency Internationalin mukaan maailman neljänneksi korruptoitunein maa.

Freedom House arvioi vuonna 2010 asteikolla 1–7 (1 paras) Irakin poliittiset oikeudet tasolle 5 ja kansalaisvapaudet tasolle 6 ja luokitteli maan ei-vapaaksi. Järjestön mukaan Irakissa oli järjestetty merkityksellisiä vaaleja, mutta muiden muassa vieraiden sotajoukkojen läsnäolon, väkivallan uhan ja hallinnossa laajalle levinneen korruption vuoksi se ei ollut vaaleihin perustuva demokratia. Irakin perustuslaki takaa sananvapauden ja viranomaiset pääsääntöisesti kunnioittavat sitä, mutta käytännössä ilmaisunvapautta rajoittaa väkivallan uhka.

Dawa-puolue Adil Abdul-Mahdista tuli vuonna 2018 Saddamin jälkeisen Irakin ensimmäinen päämininisteri, joka ei edustanut Dawa-puoluetta, joka oli ollut hallitseva puolue Irakissa vuodet 2003-2018. Vuodesta 2005 kaikki Irakin pääministerit edustivat puoluetta ja pääministerinä ehti tänä aikana olla kolme puolueen johtohenkilöä: Ibrahim al-Jaafari (vuosina 2005-2006), Nouri al-Maliki (vuosina 2006-2014) ja Haider al-Abadi (vuosina 2014-2018). Dawa-puoluetta on viime vuosina heikentänyt kiivas valtataistelu al-Malikin ja al-Abadin välillä. Vaikka he johtivat vuoden 2018 vaaleissa kilpailevia koalitioita, ei kumpikaan heistä luopunut Dawa-puolueen jäsenyydestä. Vuoden 2018 vaalien jälkeen al-Abadin koalitio liittoutui vaalivoiton saaneen Mustaqa al-Sadrin ryhmittymän (sadristien) kanssa, kun taas al-Malikin koalitio liittoutui muiden kanssa. Heinäkuussa 2019 Nouri al-Maliki valittiin uudelleen Dawa-puolueen pääsihteeriksi ja Haider al-Abadi kritisoi tätä voimakkaasti. al-Malikin uudelleen valinta puolueen johtoon on entuudestaan lisännyt sisäisten riitojensa takia vaikutusvaltaansa menettäneen puolueen hajoamisen uhkaa.

Armeija Irakin armeija palvelee sisäministeriön (poliisivoimat), kansan mobilisointiyksiköiden (PMU/PMF/Hashd), puolustusministeriön ja vastaterrorismin viraston alaisuudessa. Nämä raportoivat suoraan Irakin pääministerille, joka valvoo myös Irakin erikoisjoukkojen toimintaa. Puolustusministeriön alaisuudessa toimivat maan maavoimat, ilmavoimat ja laivasto. Peshmerga toimii Irakin Kurdistanin puolustusvoimina ja on uskollinen Kurdistanin aluehallitukselle. Kurdistanin aluehallitus ja Irakin keskushallinto ovat erimielisiä niiden alistumisesta pääkaupunki Bagdadin komentoon ja missä laajuudessa.

Yhdysvaltain nimittämä siviilihallinnon (Coalition Provisional Authority) johtaja L. Paul Bremer hajotti maan vanhan armeijan, joka oli koostunut 365 000 sotilaasta. Maassa oli ollut Saddam Husseinin aikana pakollinen asevelvollisuus. Tästä maa siirtyi 18–40-vuotiaiden vapaaehtoiseen asepalvelukseen. Yleistä asevelvollisuutta koskeva lakialoite on ollut esillä, jossa yleisen asevelvollisuuden pituus riippuisi käänteisesti henkilön koulutustaustasta.

Hallinnollinen jako

Irakissa on tulkinnasta riippuen 18Governorates Citypopulation tai 19 maakuntaa (muhafaza, kurdiksi pârizgah). Huomautus: Yksistään vuonna 2014 yli kaksi miljoonaa ihmistä siirtyi Irakin sisällä turvallisemmille alueille (joiksi koettiin syyskuuhun 2014 mennessä Kurdistanin maakunnat, Bagdad ja maan eteläisemmät osat). Lokakuun 2015 katsauksessa YK totesi 3,2 miljoonan irakilaisen paenneen kotiseudultaan vuoden 2014 alun jälkeen. Siten usean maakunnan väkiluku on muuttunut alla esitetyistä vuoden 2013 arviosta:

ISO 3166 Maakunnan nimi Väkiluku(arvio 2013–1/2014) Piirikunnat(kpl) Hallinto-keskusIQ-ANAnbar (الأنبار) RamadiIQ-BBBabil (بابل) HillaIQ-BGBagdad (بغداد) BagdadIQ-BABasra (البصرة) BasraIQ-DADahuk (دهوك, Dihok) DahukIQ-DQDhi Qar (ذي قار) NasiriyyaIQ-DIDiyala (ديالى) BaqubaIQ-ARErbil (أربيل, Hewlêr) ErbilIQ-HA*Halabja (محافظة حلبجة‎)** **** HalabdjaIQ-KAKarbala (كربلاء) KarbalaIQ-KIKirkuk (التأميم) KirkukIQ-MAMaysan (ميسان) AmaraIQ-MUMuthanna (المثنى ) SamawaIQ-NANajaf (النجف) NajafIQ-NINinawa (نينوى, Neynewa) MosulIQ-QAQadisiyya (القادسية) DiwaniyyaIQ-SDSalah al-Din (صلاح الدين) TikritIQ-SUSulaimaniyya (السليمانية, Silêmanî) (noin 1 530 000 ilman Halabjaa)** (12 ilman Halabjaa)** SulaimaniyyaIQ-WAWasit (واسط) KutIQ Irak yhteensä 0 Bagdad ** Halabjan maakunta on Irakin Kurdistanin 2014–2015 perustama kuvernoraatti. Vaikka maakunta perustettiin Irakin hallituksen antaman lain nojalla, Irakin hallinto (parlamentti) ei vielä ole yksiselitteisesti hyväksynyt uuden kuvernoraatin perustamista, ja Irakin kuvernoraattijaottelussa Halabja voidaan luokitella yhä osaksi Sulaimaniyyan kuvernoraattia. Näin tulkiten Irakissa on 18 maakuntaa.

Autonomiseen Irakin Kurdistaniin kuuluvat Erbilin, Dahukin, Halabjan ja as-Sulaimaniyyan maakunnat sekä osa Ninawan maakunnasta.

Talous Irakin talous perustuu pitkälle öljyn vientiin ja siitä saataviin tuloihin. Vienti suuntatutuu Kiinaan (26%), Intiaan (24%), Etelä-Koreaan (9%) ja Yhdysvaltoihin (8%)., Irakin muut merkittävät luonnonvarat ovat maakaasu, fosfaatti ja rikki.

Maatalous oli 1950-luvulle asti Irakin talouden perusta. Maa oli joskus maailman suurin taatelien tuottaja. Nykyisin villjellään viljaa, hedelmiä, tupakkaa ja puuvillaa. Karjanhoito on tärkeää etenkin pohjoisen kurdialueilla. Nykyisin maatalous tuottaa vain noin kolme prosenttia bruttokansantuotteesta ja työllistää 22% työvoimasta.

thumb|Mosulin vesivoimalan pato ilmakuvassa. Irakilla arvioidaan olevan maailman viidenneksi suurimmat öljyvarat. Vuonna 2016 maan tunnettujen öljyvarantojen koko oli arviolta 143 miljardia barrelia. Samana vuonna Irak oli maailman neljänneksi suurin öljyntuottajamaa. Silti se suunnittelee merkittäviä investointeja tuuli- ja aurinkoenergiaan. Toistaiseksi aurinkoenergiaa käytetään lähinnä katuvalojen energialähteenä suurimmissa kaupungeissa, mutta suunnitelmissa on tuottaa kaksi prosenttia energiantarpeesta uusiutuvilla energianlähteillä. Kansallinen sähköverkko on sodan jäljiltä edelleen huonossa kunnossa ja monin paikoin verkkosähköä saadaan vain muutamia tunteja vuorokaudessa.

Vuonna 2017 maan sähköntuotannosta 87 % tuli fossiilisista polttoaineista, 6 % vesivoimasta. Vuosia jatkuneet sodat ja investointien puute on saanut energiantuotantoinfrastruktuurin huonoon kuntoon. Kurdistanissa sijaitsevia Dokanin ja Derbandikhanin patoja kunnostettiin Maailmanpankin hätäapurahalla. Mosulin pato on ollut ongelmallinen sen valmistumisesta 1948 alkaen. Mosulin pato ja sen tekojärvi ovat Irakin suurimmat ja maailman neljänneksi suurimmat.

Liikenne