Eevert Fritiof Simola (17. huhtikuuta 1872 Hattula – 21. toukokuuta 1941 Tikkurila, Helsingin maalaiskunta) oli suomalainen maataloustieteilijä ja professori. Hän valmistui Helsingin yliopistosta agronomiksi vuonna 1896, filosofian kandidaatiksi 1911, lisensiaatiksi 1917 ja tohtoriksi 1918. Hän oli Maataloushallituksen virkaa tekevä osastopäällikkö 1921–1923, Maatalouskoelaitoksen kasvinviljelyosaston väliaikainen johtaja 1924–1930 sekä vakinainen johtaja ja alan professori 1930–1939. Hän julkaisi tutkimuksia muun muassa eri tekijöiden vaikutuksesta viljalaatujen morfologisiin vaihteluihin.Otavan Iso tietosanakirja, osa 7, p. 1468. Otava 1966.
Simolan väitöskirja (1916) on nimeltään Über die durch Kali- und Phosphorsäuredüngung auf einem Niedermoore bewirkten Schwankungen der Eigenschaften und Ernteerträge des Hafers. Yksi hänen tutkimuksistaan on Maanlaadun ja lannoituksen sekä kosteuden vaikutuksesta eräiden kaura- ja ohralaatujen morfologisiin vaihteluihin (1929).Kuka kukin oli, sukunimet Si. Wikiaineisto. Viitattu 23.11.2016.
Professori Paavo Simola oli vanhin hänen viidestä lapsestaan. Eevert Simola kuoli maaottelumarssin aikana saamaansa sydänkohtaukseen.
Lähteet
Luokka:Suomalaiset maataloustieteilijät Luokka:Suomalaiset professorit Luokka:Vuonna 1872 syntyneet Luokka:Vuonna 1941 kuolleet