thumb|Rintamamiestyylisen talon rakentamista välirauhan aikana syyskuussa 1940. thumb|Yhdysvaltain armeijan ylijäämätavaraan kuuluneita elintarvikepakkauksia lajitellaan kansanhuoltoministeriössä. Elokuu 1946.
Suomi 1940-luvulla oli vajaan neljän miljoonan asukkaan maatalousyhteiskunta, joka oli joutunut silloisen itänaapurinsa Neuvostoliiton kanssa sotaan. Sodat hallitsivat vuosikymmenen alkupuoliskoa, vuosikymmenen loppupuolisko oli sodan jälkipyykin pesemistä ja vaaran vuosien aikaa. Sotatila alkoi Suomessa 30. marraskuuta 1939 ja päättyi 26. syyskuuta 1947. Varsinaisten sotatoimien aika kesti Suomen osalta yhteensä noin kolme ja puoli vuotta: talvisota käytiin 30. marraskuuta 1939 – 13. maaliskuuta 1940 ja jatkosota 25. kesäkuuta 1941 – 19. syyskuuta 1944. Lisäksi Pohjois-Suomessa käytiin niin kutsuttu Lapin sota saksalaisia vastaan. Poliittiseen päätöksentekoon vaikutti Moskovan välirauhansopimuksen ehtojen toteutumista Suomessa vuosina 1944–1947 valvonut Liittoutuneiden valvontakomissio.
Neljännesvuosisadan kestänyt ensimmäisen tasavallan aika päättyi vuonna 1944. Seurannutta toisen tasavallan aikaa kesti 1990-luvun alkuun. Yle.fi/opintoradio
Sota oli poikkeusaikaa myös sikäli, että korkeakulttuurin ja populaarikulttuurin edustajat vetivät yhtä köyttä. Militarismi oli suomalaisessa taide-elämässä verraten vähäistä. Eniten sitä esiintyi keskinkertaisissa seikkailukirjoissa.Sininen laulu, s. 177 Kevyessä musiikissa sitä ilmensi esimerkiksi "Eldankajärven jää". Suomalaiset elokuvat olivat ajankohtaan nähden maltillisia, enimmäkseen tehtiin eskapistisia pukudraamoja ja komedioita. Myös musiikin alalla kartettiin militaristista rummutusta; sotavuosien kestävimpiä kevyen musiikin kappaleita on rauhaa hehkuva "Kodin kynttilät".Sininen laulu, s. 201
Kulttuurituotteet olivat erittäin suosittuja sota-ajan Suomessa. Sodan päätyttyä ja elintason alkaessa pikkuhiljaa nousta äänilevyjen, kirjojen, elokuvien, teattereiden ja muun kulttuurin kulutus paradoksaalisesti kääntyi jyrkkään laskuun. Ravintolat ja tanssit nousivat suosioon.Täysiä vuosia: vuoden 1949 muotokuva, s. 82 ja 83
Politiikka Valtio thumb|Tasavallan presidentti Risto Ryti ja ministeri J. W. Rangell.
1940-luvulla Suomen valtiollinen itsenäisyys oli vaarassa. Sotien seurauksena Suomi menetti suurimman osan Karjalasta sekä Sallan ja Petsamon. Levottoman vuosikymmenen aikana Suomen tasavallan presidenttinä toimi neljä henkilöä:
Kyösti Kallio (1937–1940) Risto Ryti (1940–1944) Gustaf Mannerheim (1944–1946) Juho Kusti Paasikivi (1946–1956).
Suomessa ei 1940-luvulla järjestetty kertaakaan normaaleja presidentin valitsijamiesvaaleja. Vuosina 1940 ja 1943 vaalin toimittivat vuonna 1937 valitut valitsijamiehetMartti Häikiö: Presidentin valinta: miten valtionpäämiehet on Suomessa valittu, millaisiin poikkeusmenetelmiin valinnoissa on turvauduttu ja miksi presidentin toimikautta jatkettiin kokonaan ilman vaalia vuonna 1973, s. 37–43. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1993. , vuonna 1944 marsalkka Mannerheim nimettiin presidentiksi ilman vaaliaHäikiö 1993, s. 45–48., ja vuonna 1946 eduskunta valitsi pääministeri Paasikiven presidentiksi poikkeuslain nojalla.Häikiö 1993, s. 52–56.
Äänioikeusikäraja oli 24 vuotta vuosina 1906–1944. Äänestämään pääsi, mikäli oli täyttänyt 24 vuotta ennen vaalivuoden alkua.Eduskunta.fi Ikäraja laskettiin 21 vuoteen vuonna 1944. Äänestysaktiivisuus 1940-luvun eduskuntavaaleissa oli huomattavasti korkeampi kuin edellisellä vuosikymmenellä, vuoden 1948 vaaleissa äänesti 78,2 % äänioikeutetuista.Stat.fi
Heinäkuussa 1939 valittu eduskunta istui sotien takia peräti kuusi vuotta. Eduskuntavaalit Suomessa järjestettiin 1940-luvulla kahdesti, vuosina 1945 ja 1948.
Pääministereinä toimivat 1940-luvun aikana Risto Ryti, Jukka Rangell, Edwin Linkomies, Antti Hackzell, Urho Castrén, J. K. Paasikivi, Mauno Pekkala ja K.-A. Fagerholm. Ryti ja Paasikivi johtivat kumpikin kahta hallitusta. Rangellin hallitus nousi vuonna 1943 hallitusten ikätilaston kolmannelle sijalle, jolta sen syrjäytti Pekkalan hallitus vuonna 1948.Mitä missä milloin, Kansalaisen vuosikirja 1960, s. 192. Helsinki: Otava, 1959.
Valvontakomission painostuksesta Suomessa jouduttiin loppuvuonna 1945 järjestämään sotasyyllisyysoikeudenkäynti, jossa kahdeksan jatkosodan aikaista johtavaa suomalaista poliitikkoa tuomittiin vankeusrangaistuksiin. Komission poistuttua Suomesta vuonna 1947 kaikki tuomitut vapautettiin vielä ennen vuosikymmenen loppua.Yrjö Soini: Kuin Pietari hiilivalkealla, takakansiteksti. Helsinki: Otava, 1956.
Puolueet Suurimpia puolueita olivat SDP, Suomen Kansan Demokraattinen Liitto ja Maalaisliitto. Äärivasemmiston puolueet sallittiin ensimmäisen kerran itsenäisen Suomen historiassa vuoden 1945 vaaleissa.
SDP:n opposition kansanedustajat, niin kutsutut kuutoset erotettiin puolueesta syksyllä 1941 ja tuomittiin talvella 1942 kuritushuoneeseen valtiopetoksen valmistelusta. Heidät vapautettiin Moskovan välirauhansopimuksen ehtojen nojalla syksyllä 1944, ja palattuaan pian tämän jälkeen eduskuntaan he muodostivat Sosialistisen eduskuntaryhmän. Vuonna 1930 säädetyt kommunistilait kumottiin ja Suomen Kommunistisen Puolueen toiminta sallittiin lokakuussa 1944. Tämän jälkeen perustettiin Suomen Kansan Demokraattinen Liitto, jonka kantavina voimina olivat SKP ja Sosialistisen eduskuntaryhmän kansanedustajat.Jukka Tarkka ja Allan Tiitta: Itsenäinen Suomi: seitsemän vuosikymmentä kansakunnan elämästä, s. 171. Helsinki: Otava, 1987.
Isänmaallinen kansanliike lakkautettiin Moskovan välirauhansopimuksen tulkinnan nojalla syksyllä 1944, ja puolueen kansanedustajien asettuminen ehdolle vuoden 1945 eduskuntavaaleihin estettiin. Lisäksi kymmenen nimeltä mainitun SDP:n, Maalaisliiton ja Kokoomuksen kansanedustajan ehdokkuus vuoden 1945 vaaleissa kiellettiin. He saivat vaalikelpoisuutensa takaisin vasta vuoden 1951 vaaleissa.
Kunnat thumb|Kemin kaupungintalo 10. lokakuuta 1944. Natsi-Saksan joukot olivat yrittäneet tuhota talon kolme vuorokautta aiemmin.
Vuonna 1936 valittujen kunnanvaltuutettujen toimikausi venähti yhdeksään vuoteen toisen maailmansodan takia. Suomessa järjestettiin 1940-luvulla kahdet kuntavaalit, vuosina 1945 ja 1947.
Kunnallisvaaleissa äänestysaktiivisuus oli alempi kuin eduskuntavaaleissa, mutta korkeampi kuin aiempien vuosikymmenien kunnallisvaaleissa. Kuntavaalien äänestysprosentti nousi ensimmäisen kerran yli 50:n vuonna 1945.https://web.archive.org/web/20061231045353/http://www.vaalit.fi/uploads/3kmnryp.pdf
Lainsäädäntöä 1940 Pika-asutuslaki 1941 Liikevaihtoverolaki 1945 Maanhankintalaki 1945 Etunimilaki 1947 Laki Suomen Akatemiasta 1948 Lapsilisälaki 1948 Tuberkuloosilaki 1949 Arava-lait
Aluemuutokset
Suomi luovutti Neuvostoliitolle alueen, jonka maapinta-ala oli 42 934 km². Viipurin lääni menetti alueestaan lähes kolme neljäsosaa; läänin läntinen osa jäi Suomen puolelle ja se sai nimekseen Kymen lääni 1. maaliskuuta 1945. Kuopion lääni menetti laajoja alueita neljästä maalaiskunnasta ja Tohmajärveltä 50 hehtaaria. Pohjois-Suomesta luovutettiin Petsamo sekä suuret osat Sallasta ja Kuusamosta. Lisäksi Suomi vuokrasi Uudellamaalla sijaitsevan Porkkalan Neuvostoliitolle. Tämän 385 km²:n laajuisen alueen oli määrä olla vuokralla puoli vuosisataa, mutta Neuvostoliitto palautti sen Suomen haltuun vuonna 1956.http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/69295/vara101_1940_1945.pdf?sequence=1 Suomen luovuttama alue vastasi laajuudeltaan esimerkiksi Tanskan ja Viron koko pinta-alaa.
Viipurin läänin kaupungeista Suomen valtiolliselle alueelle jäivät Hamina, Kotka ja Lappeenranta. Neuvostoliiton alueelle jäivät Käkisalmi, Sortavala ja Viipuri. Läänin kauppaloista suurin, Lauritsala, jäi Suomen alueelle; merenrantakauppala Koivisto ja Laatokan rannalla sijainnut Lahdenpohja jäivät Neuvostoliiton alueelle. Kokonaisuudessaan luovutettuja maalaiskuntia oli 40 ja osittain luovutettuja 27. Kuudesta maalaiskunnasta siirrettiin Neuvostoliiton puolelle pieni, asumaton osa.
Luovutetuilla alueilla ja Porkkalassa asui yhdeksäsosa Suomen väestöstä ja niiden osuus maapinta-alasta oli kahdeksasosa.
Taulukko: Luovutettujen alueiden ja Porkkalan väkiluvut 31. joulukuuta 1940Doria.fiDoria.fi
Luovutetun alueen väkiluku Osuus läänin väkiluvusta Osuus Suomen väkiluvusta Osuus siirtoväestä Maapinta-ala (km²) Osuus läänin maa-alasta Osuus Suomen maa-alasta Viipurin lääni 397 757 65,17 % 10,76 % 93,52 % 22 973,3 71,5 % 6,6 % Kuopion lääni 9 050 2,32 % 0,24 % 2,13 % 2 007,6 5,3 % 0,6 % Oulun lääni 1 904 0,63 % 0,05 % 0,45 % 1 638,1 2,8 % 0,5 % Lapin lääni 8 663 6,32 % 0,23 % 2,04 % 16 314,9 14,8 % 4,7 % Porkkalan vuokra-alue¹ 7 927 1,34 % 0,21 % 1,86 % 384,9 3,4 % 0,1 % Yhteensä 425 301 - 11,51 % 100,00 % 43 318,8 - 12,4 %
¹Palautettiin Suomelle 26. tammikuuta 1956.
Demografia thumb|Yhtyneiden Paperitehtaiden mestaruusjalkapallo-ottelu Jämsänkosken tehtaan kentällä vuonna 1945. thumb|Kaupunkeja pommitettiin sodassa maan tasalle. Oulun Kirkkokatua pommituksen jälkeen 1944. thumb|Sotien jälkeen alkoi jälleenrakennuksen aika. Arava-taloja rakennetaan Helsingin Keskuspuiston laitaan 1949.
Suomen väkilukua tilastoitiin 1940-luvulla sekä kirkonkirjojen ja väestörekisterin että henkikirjojen mukaan. Vuosikymmenen alkupuoliskolla väkiluku kasvoi sodasta huolimatta. toisen maailmansodan alla väkiluku oli noin 3,7 miljoonaa, kaudella 1940–1945 väkimäärä kasvoi noin prosentin, kaudella 1945–1950 syntyivät suuret ikäluokat ja väkimäärä kasvoi seitsemisen prosenttia muuttotappiosta huolimatta. 1940-luvun lopussa Suomen väkiluku oli 3 988 000.http://tilastokeskus.fi/til/synt/tau.html
Kokonaishedelmällisyysluku ja sen mukana syntyvyys heilahtelivat voimakkaasti sotavuosina. Sotaväen kotiuttamiset ja rintamatilanne heijastuivat varsin suoraan syntyvyyteen. Huippuunsa hedelmällisyys kohosi vuosina 1947 ja 1948, jolloin se oli 3,47. Imeväiskuolleisuuden lasku jatkui sotatilasta huolimatta, kaudella 1941–1945 luku oli 61,4 promillea, kun se 1930-luvulla oli ollut yli 70.Doria.fi, s. 74/337
Kuolleisuus ja siirtolaisuus pienensivät ikäluokkia nopeaan tahtiin. Vuosien 1906–1912 suurista ikäluokista eli 28–34-vuotiaista oli loppuvuonna 1940 jäljellä kaksi kolmasosaa. Yli satavuotiaita oli vain kuusi henkeä. Vertailu vuoden 2012 tilanteeseen kertoo yhteiskunnan muutoksesta muuttotaseen ja terveysolojen suhteen. Vuonna 1982 Suomessa tilastoitiin 66 106 elävänä syntynyttä, 30-vuotiaita vuonna 2012 oli 71 610. Vuonna 1910 tilastoitiin 92 984 elävänä syntynyttä, 30-vuotiaita vuonna 1940 oli 65 691. Vuonna 1962 tilastoitiin 81 454 elävänä syntynyttä, 50-vuotiaita vuonna 2012 oli 75 442. Vuonna 1890 tilastoitiin 77 860 elävänä syntynyttä, 50-vuotiaita vuonna 1940 oli 36 011.Doria.fi 75/121http://tilastokeskus.fi/til/synt/tau.htmlhttp://tilastokeskus.fi/til/vaerak/tau.html
Suomen itsenäistymisvuonna 1917 ja sen jälkeen syntyneitä oli vuoden 1940 lopussa 1 590 077 eli noin 43 % väestöstä. 1940-luvulla Suomessa tilastoitiin 893 919 elävänä syntynyttä ja 549 541 kuollutta. Vuosina 1940, 1941 ja 1944 kuoli yli 70 000 suomalaista. Selvästi suurempia kuolleiden määriä oli tilastoitu ainoastaan kriisivuosina 1868 ja 1918.http://tilastokeskus.fi/til/kuol/tau.html
Taulukko: Suomalaisten ikäluokat 1836-1940 vuosien 1940 ja 2012 näkökulmista.