Nibelungin sormus (myös Nibelungein sormus) () on neljästä oopperasta koostuva sarja. Se on Richard Wagnerin pääteos ja yksi maailman suosituimmista sekä esitetyimmistä oopperoista. Siitä käytetään myös nimeä Sormus-tetralogia, Ring-sykli tai pelkästään Ring.
Kokonaisuuteen kuuluvat oopperat ovat:
Reininkulta (Das Rheingold), kantaesitys Münchenissä 22.9.1869 Esinäytös, kesto n. 2½ tuntia Valkyyria (Die Walküre), kantaesitys Königlichen Hof- und Nationaltheaterissa Münchenissä 26.6.1870Valkyrien Den Ny Opera . Festivaalin ensimmäinen päivä, kesto n. 4 tuntia Siegfried, kantaesitys Bayreuthissa 16.8.1876 Festivaalin toinen päivä, kesto n. 4. tuntia Jumalten tuho (Götterdämmerung), kantaesitys Bayreuthissa 17.8.1876 Festivaalin kolmas päivä, kesto n. 4¼ tuntia
Oopperasarja kestää yhteensä noin 15 tuntia kapellimestarin tempovalintojen mukaan. Alkuperäinen tapa on esittää koko sykli 6 päivässä. Reininkulta ja Valkyyria esitetään peräkkäisinä päivinä ennen Siegfriediä, ja sen jälkeen on päivän tauko. Joskus syklin eri teosten välillä on pitempiäkin taukoja. Ne oopperatalot, jotka ottavat Ringin ohjelmistoonsa, valmistavat syklin osa osalta ja esittävät erillisiä osia ennen kokonaisuutta. Bayreuthin musiikkijuhlilla valmistetaan koko Ring yhdellä kertaa esityskuntoon 4–5 vuoden välein.
Mytologista taustaa Der Ring des Nibelungen perustuu useaan eri legendaan ja kansantarinaan, mm. keskiaikaiseen sankarieepokseen Nibelungenliediin, muinaisskandinaavisiin Eddoihin, Thidreks Saga af Berniin, muihin Skandinavian legendoihin sekä islantilaiseen Volsungien saagaan. Wagner loi legendoista oman tarinan, jonka muotorakenne vastasi antiikin kreikan Aiskhyloksen Oresteia-trilogiaa. Sormus-tetralogiassa toistuvat kahden ihmisen henkiset tai fyysiset yhteenotot.
Tetralogian henkilöhahmot ja heidän roolinsa perustuvat vanhoihin myytteihin. Ylijumala Wotan (Odin, Odhinn tai Woden) joi viisauden lähteestä ja maksoi juomisen toisella silmällään. Viisaus antoi hänelle kyvyn katkaista oksan Maailman saarnesta Yggdrasilista. Oksasta Woten teki keihään, oman valtansa symbolin. Tämän seurauksena Maailman saarni ja viisauden lähde kuivuivat. Wotan oli myös korppien kuningas: Huginn (Ajatus) ja Muninn (Muisti) istuivat hänen olkapäillään tai kiertelivät maailmassa ja palattuaan kertoivat Wotanille näkemästään.
Valkyriat puolestaan olivat nuoria, vaaleita, pitkähiuksisia ja sinisilmäisiä neitoja, jotka palvelivat sodanjumala Wotania. Mytologiassa heitä tunnetaan nelisenkymmentä. Valkyriat valitsivat taistelukentiltä uljaimmat sankarit ja kuljettivat heidät Valhallaan. Siellä sankarit muodostivat Wotanin sotajoukon ja valmistautuivat maailmanlopun taisteluun Ragnarökiin.
Nornia oli kolme: Urdr (menneisyys), Verdandi (nykyisyys) ja Skuld (tulevaisuus). Nornat päättivät vastasyntyneen kohtalosta ilman syitä tai vaikuttimia ja kehräsivät ihmisen kohtalon langan. Urdr kehräsi säikeet, Verdandi liitti ne yhteen ja Skuld katkaisi langan.
Libreton synty Wagner työsti Nibelungin sormusta 26 vuotta (1848–1874). Vuosina 1848–1850 hän kirjoitti valmiiksi libreton Siegfrieds Tod (Siegfriedin kuolema). Wagnerin ajatukset laajenivat työn edetessä ja aineistoa syntyi lisää. Kertomus laajeni Der Junge Siegfriediksi (Nuori Siegfried). Nyt Siegfrieds Tod nimettiin Götterdämmerungiksi ja Der Junge Siegfriedistä tuli lyhyesti Siegfried. Tarina paisui ja näin syntyi Die Walküre. Trilogiaa piti vielä selventää alkutilanteella, ja sen teki esinäytös Das Rheingold. Koko tetralogia valmistui 1852, ja se julkaistiin yksityisesti 1853. Libretto valmistui siis lopusta alkuun.
Musiikin säveltäminen Marraskuussa 1853 Wagner aloitti tetralogian säveltämisen oikeassa järjestyksessä. Heinäkuun lopussa 1857 oli teos valmiina jo Siegfriedin toiseen näytökseen asti. Työ keskeytyi ja väliin tulivat Tristan ja Isolde (1857–1859) sekä Nürnbergin mestarilaulajat (1862–1866). Wagner jatkoi Siegfriedin kolmatta näytöstä vasta 1869 muutettuaan Bayreuthiin. Koko tetralogia valmistui vuonna 1874.
Wagnerin mesenaatin Baijerin kuninkaan Ludvig II:n toivomuksesta Reininkulta ja Valkyyria esitettiin etukäteen Münchenin hoviteatterissa. Ensimmäisen kerran kaikki neljä oopperaa esitettiin sarjana Bayreuthissa 13.8.–17.8.1876 Wagnerin unelmoimassa ja rakennuttamassa Bayreuthin Juhlanäyttämötalossa.
Säveltämisessä Wagner hyödynsi johtoaiheita (). Johtoaihe saattoi viitata henkilöön, asiaan tai esineeseen. Tällä tavalla orkesteri oli osa kokonaisuutta, ja johtoaiheilla se kertoi, kumosi tai vahvisti esiintyjän sanomaa.
Oopperasarjan roolit + hahmot näyttämölletulojärjestyksessäRooliÄänialaLisätietoaLajiReininkultaValkyyriaSiegfriedJumalten TuhoWoglindeKorkea sopraanoReinintytär, Wellgunden ja Flosshilden sisarVeden nymfi, seireeni X XWellgundeKorkea sopraanoReinintytär, Woglinden ja Flosshilden sisarVeden nymfi, seireeni X XFlosshildeMatala sopraano (mezzosopraano)Reinintytär, Woglinden ja Wellgunden sisarVeden nymfi, seireeni X XAlberichKorkea basso (baritoni)Nibelungien herra, Sormuksen takojaNibelungi X XXFrickaMatala sopraano (mezzosopraano)Wotanin vaimo, avioliiton jumalatarJumala XX WotanKorkea basso (basso-baritoni)Jumalista mahtavin, valon jumala, sopimusten suojelijaJumala XXVaeltajanaFreiaKorkea sopraanoNuoruuden jumalatar, Frickan, Froh'n ja Donnerin sisarJumala X FasoltKorkea basso Fafnerin veliJättiläinen X FafnerMatala bassoFasoltin veliJättiläinen X LohikäärmeenäFrohTenoriKevään jumala, Frickan, Donnerin ja Freian veliJumala X DonnerKorkea bassoUkkosen jumala, Frickan, Froh'n ja Freian veliJumala X LogeTenoriTulen jumalaJumala XLiekkinäLiekkinäLiekkinäMimeTenoriAlberichin veli, Siegfriedin kasvattaja Nibelungi X X ErdaMatala sopraano (mezzosopraano tai altto)maan jumalatar, oraakkeli, ikiäiti, Nornien ja Brünnhilden äitiJumala X X SiegmundSankaritenoriWotanin poika kuolevaisen naisen kanssa, Sieglinden veli ja rakastettuWälsung, puolijumala X SieglindeSopraanoWotanin tytär kuolevaisen naisen kanssa, Hundingin vaimo, Siegmundin sisar ja rakastettuWälsung, puolijumala X HundingBassoSieglinden aviopuolisoKuolevainen X BrünnhildeSopraanoWotanin ja Erdan tytär, Siegfriedin rakastettuValkyyria X XXHelmwigeSopraanoWotanin ja Erdan tytär, kuljettaa sankareita Valhallaan Valkyyria X GerhildeSopraanoWotanin ja Erdan tytär, kuljettaa sankareita Valhallaan Valkyyria X WaltrauteMezzosopraanoWotanin ja Erdan tytär, kuljettaa sankareita Valhallaan Valkyyria X XOrtlindeSopraanoWotanin ja Erdan tytär, kuljettaa sankareita Valhallaan Valkyyria X SiegruneMezzosopraanoWotanin ja Erdan tytär, kuljettaa sankareita Valhallaan Valkyyria X RossweisseMezzosopraanoWotanin ja Erdan tytär, kuljettaa sankareita Valhallaan Valkyyria X GrimgerdeAlttoWotanin ja Erdan tytär, kuljettaa sankareita Valhallaan Valkyyria X SchwertleiteAlttoWotanin ja Erdan tytär, kuljettaa sankareita Valhallaan Valkyyria X SiegfriedSankaritenorinuori ja rohkea mies; sankari, joka ei tunne pelkoa, Siegmundin ja Sieglinden poika Wälsung, puolijumala XXMetsälintuSopraanokertoo Siegfriedille Brünnhildestä ja johtaa hänen luoLintu XEnsimmäinen NornaAlttoErdan tytär, kohtalotarJumala XToinen NornaMatala sopraano (mezzosopraano)Erdan tytär, kohtalotarJumala XKolmas NornaSopraanoErdan tytär, kohtalotarJumala XGuntherKorkea basso (baritoni)Gibichungin kuningas, Gutrunen veli, kuningas Gibichin ja kuningatar Grimhilden poika Gibichungi, kuolevainen XHagenBassoGuntherin ja Gutrunen velipuoli, Alberichin ja kuningatar Grimhilden poika Kuolevainen XGutruneSopraanoGuntherin sisar, Siegfriedin vaimo, kuningas Gibichin ja kuningatar Grimhilden tytärGibichungi, kuolevainen X
Lyhyet juoniselosteet
Reininkulta right|thumb| Arthur Rackham: Reinintyttäret surevat Reininkultaa.
1. kohtaus Reinintyttäret vahtivat Reininkultaa ja kiusoittelevat Alberich kääpiötä. Alberich ymmärtää, että rakkauden kieltämisellä saa kullan itselleen ja siitä voi takoa mahtisormuksen. Sormuksen avulla voi hallita maailmaa. Alberich ryöstää kullan.
2. kohtaus Ylijumala Wotan on rakennuttanut jumalille linnan, Valhallan. Hän on ajatellut tulen jumala Logen keksivän konstin, ettei rakentamisesta tarvitsisi maksaa palkkaa jättiläisveljeksille Fasoltille ja Fafnerille. Jättiläiset aikovat ottaa nuoruuden jumalattaren Freian pantiksi siihen asti kunnes saavat maksun. Loge ehdottaa Reininkullasta valmistettua mahtisormusta Freian sijaan. Jumalat tarvitsevat Freian kasvattamia kultaisia omenoita; niitä syömällä he pysyvät nuorina. Jättiläiset vievät Freian ja jumalat vanhenevat silmissä. Loge ja Wotan lähtevät Nibelheimiin.
3. kohtaus Alberichin veli Mime on takonut Tarnhelmin, näkymättömäksi tekevän taikakypärän. Alberich ottaa sen Mimeltä. Wotan ja Loge pidättävät ovelalla juonella Alberichin, vangitsevat tämän ja ottavat mukaansa lähtiessään takaisin maan päälle.
4. kohtaus Wotan ja Loge pakottavat Alberichin kokoamaan aarteen ja lopuksi kasan päälle on laitettava Tarnhelm ja Sormus. Alberich kiroaa sormuksen kantajan. Jättiläiset tulevat Freian kanssa ja jumalat alkavat heti nuortua. Freia on mittana, kun kultaa kasataan. Kasan päälle asetetaan Tarnhelm, mutta Freian silmä näkyy ja jättiläiset vaativat vielä Sormuksen. Wotan ei halua luopua siitä, mutta ikiäiti Erda nousee maan uumenista varoittamaan Wotania. Sormuksen saatuaan Fafner tappaa veljensä Fasoltin ja häipyy aarteineen. Wotanin johdolla jumalat siirtyvät ukkosen jumala Donnerin luoman sateenkaarisillan kautta Valhallaan. Reinintyttäret jäävät kaipaamaan menetettyä Reininkultaa.
Valkyyria right|thumb|Arthur Rackham:"Joka minua pelkää, ei pääse liekkien läpi"
I näytös (3 kohtausta) Myrskyisänä iltana Siegmund saapuu uupuneena ja aseettomana Sieglinden emännöimään Hundingin taloon. Siegmund ja Sieglinde huomaavat rakastavansa toinen toisiaan. Hunding saapuu ja toteaa Siegmundin olevan mies, jota hän oli takaa-ajamassa. Aamulla Hunding sanoo jatkavansa takaa-ajoa ja tappavansa Siegmundin. Sieglinde antaa Hundingille unilääkettä ja tulee Siegmundin viereen. Siegmund kaipailee isänsä hänelle lupaamaa miekkaa. Sieglinde aavistaa, että saarnessa kahvaa myöten oleva miekka on tarkoitettu Siegmundille. Rakastavaiset huomaavat olevansa saman isän lapsia, Wälsungeja. Siegmund ottaa miekan saarnesta nimeten sen Nothungiksi ja yhtyy Sieglindeen.
II näytös (5 kohtausta) Wotan käskee valkyyri Brünnhildea auttamaan Siegmundia tulevassa taistelussa. Wotanin vaimo Fricka keskeyttää ja vaatii Wotania vannomaan valan, että ei suosisi insestistä liittoa eikä auta Siegmundia. Wotan taipuu ja antaa uuden käskyn Brünnhildelle. Siegmundia ei saa auttaa. Siegmunde ja Sieglinde pakenevat. Sieglinde nukahtaa väsyneenä. Brünnhilde näyttäytyy Siegmundille ja kutsuu mukaansa Valhallaan. Koska Sieglinde ei saa seurata mukana, Siegmund kieltäytyy lähtemästä. Brünnhilde ihmettelee rakkauden voimaa ja aikoo uhmata isänsä Wotanin käskyä. Hundingin ja Siegmundin taistelussa Brünnhilde auttaa Siegmundia. Siegmund on iskemässä jo kuolettava iskun Wotanin tullessa ja Nothung-miekka särkyy kappaleiksi Wotanin keihääseen. Brünnhilde kokoaa Nothung-miekan kappaleet ja pakenee Sieglinden kanssa.
III näytös (3 kohtausta) Valkyyriat kokoontuvat kallion laelle Valhallaan vietävien kuolleitten sankarien kanssa. Brünnhildellä on Sieglinde mukanaan. Valkyyriat neuvovat Sieglindelle pakopaikan Itämetsän luolaan. Wotan saapuu rangaistakseen Brünnhildeä ja suutelee Brünnhildeltä jumaluuden pois ja nukuttaa tämän. Taikatuli ympäroi Brünnhilden ja tulimeren voi läpäistä vain pelkoa tuntematon sankari.
Siegfried right|thumb|Arthur Rackham: Siegfried lähestyy nukkuvaa Brünnhildeä
I näytös (3 kohtausta)