pienoiskuva|Ruokolahdelta löytynyt Kiukaisten kulttuurin poikkikirves. Kiukaisten kulttuuri oli Lounais-Suomen kivikauden viimeinen jakso, joka ajoittui välille 2350–1800 eaa. tai 2000–1500/1300 eaa. Sen esineistö yhdisti varhaisemman kampakeraamisen ja myöhäisemmän nuorakeraamisen kulttuurin piirteitä. Kiukaisten kulttuurin alue ulottui rannikolla Merenkurkusta Viipurinlahdelle. Ajanjakso on nimetty Matti Kauppisen Kiukaisten Uotinmäestä löytämien asuinpaikkojen mukaan.
Kiukaisten kulttuuri Kiukaisten kulttuuri rannikkoseuduille sijoittui aikaisemman vasarakirveskulttuurin alueelle. Kiukaisten kulttuurissa tunnettiin myös maanviljely.
Kiukaisten ajan esineistö sekoitti kahta kulttuuria: kampakeraamisen ajan työkalutyypit ja vasarakirveskulttuurin reikäkirveet olivat käytössä rinnan. Keramiikka taas sisälsi sekä kampa- että nuorakeraamisia piirteitä. Tämän on katsottu johtuvan siitä, että mantereiseksi kiristyvä ilmasto pakotti kampakeraamisen ja nuorakeraamisen kulttuurin väestöt liittymään toisiinsa. Keraamiset astiat olivat tasapohjaisia ja leveäsuisia sekä runsaasti koristeltuja.Vahtola, Jouko: Suomen historia – Jääkaudesta Euroopan unioniin. Helsinki: SSKK Oy, 2003
Kielen on aiemmin oletettu olleen suomalais-ugrilaista, mutta kulttuurin kieltä uskottiin muokanneen myös vaikutteet jostakin varhaisesta indoeurooppalaisesta kielestä. Näin ollen kyseessä voisi olla jokin pohjoinen indoeurooppalainen esikantagermaaninen-esikantabalttilainen kieli vasarakirveskulttuurin jäämistönä. Aiemmin nuorakeraamiseen kulttuuriin yhdistettiin kantabalttilainen lainasanakerrostuma, mutta kielitieteen kannalta ajoitus on sille liian varhainen. Viime vuosina on kuitenkin perusteltu nyksisen Suomen alueen uralilaistuneen aiemmin oletettua myöhemmin.
Kalastus oli kulttuurin pääelinkeino. Merellinen elämä loi yhteyksiä meren yli Skandinaviaan ja Baltiaan, joiden esineistöä kulkeutui tuolloisen Suomen alueelle. Metsästyksen ja kalastuksen lisäksi ajalta on todisteita myös maanviljelystä, etenkin sisämaasta. Etelähämäläisten soiden kerrostumista on löydetty vehnän, ohran ja kauran siitepölyä, jotka on radiohiilimenetelmällä ajoitettu 3 500–4 000 vuotta vanhoiksi. Lisäksi on löydetty jauhinkiviä ja piisirppejä, joiden vastineita tunnetaan nykyisestä Ruotsista.
Itäisessä ja pohjoisessa Suomessa vallitsi Kiukaisten kulttuurin aikaan niin sanotun Pöljän keramiikan kulttuuri. Tällä kulttuurilla oli yhteyksiä itään. Kiukaisten esineistöä, reikäkirveitä ja tasatalttoja kulkeutui myös Karjalankannakselle ja Laatokalle asti.
Nykyään Kiukaisten kulttuurin katsotaan olleen kielellisessä ja kulttuurillisessa mielessä umpikuja. Sen valmistamisen katoamista seurasi monen sadan vuoden mittainen muinaisjäännöslöytöjen suhteen niukka aika, niin Lounais-Suomessa kuin myös Virossa. Sama kulttuurikatkos näkyy myös Suomen sisämaassa.
Lähteet
Luokka:Euran historia Luokka:Kiukainen Luokka:Suomen arkeologiset kulttuurit