Päijät-Häme () on Suomen maakunta Etelä-Suomessa. Maakuntaan kuuluu kymmenen kuntaa: Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä. Maakunnan keskuskaupunki on Lahti.
Tilastokeskuksen maakuntaluokituksessa Päijät-Hämeen tunnus on 07. Maakuntaan kuuluva Iitti siirtyi Kymenlaaksosta Päijät-Hämeeseen vuoden 2021 alussa.
Historia left|pienoiskuva|Hollolan kirkko on ollut alueen keskus keskiajalta lähtien. Se on Päijät-Hämeen vanhin säilynyt rakennus. Vaikka maakuntana Päijät-Häme on nuori, ovat sen keskusalueet Suomen vanhimpia tunnettuja asuinpaikkoja: Lahden Ristolassa on ollut asutusta jo 9 300 vuotta sitten silloisen Ancylusjärven rannalla.
Päijänteen eteläpäässä Hollolassa oli tärkeä asutuskeskus 1300-luvulla, jolloin sinne perustettiin katolinen seurakunta. Ennen sitä idän ortodoksisuus ulottui Lahteen asti. 1300-luvulla tiedetään Lahden kylän kautta kulkeneen niin sanotun Ylinen Viipurintien Hämeenlinnasta Viipuriin. Vesijärven etelärannalla sijaitseva Lahden kylä mainitaan kauppapaikkana jo 1400-luvun alkupuolelta. Lahdesta haarautui myös Savontie, joka kulki Heinolan kautta Savonlinnaan, Ruotsin kuningaskunnan itäiseen etuvartioon, Olavinlinnaan. Savon tien toinen reitti kulki Pulkkilanharjua pitkin Sysmään.
Päijät-Häme alkoi kehittyä omaksi talousalueekseen 1800-luvun lopulla sen myötä, kun Hollolan Lahden kylä kasvoi Vääksyn kanavan (1871) ja Helsingin-Hämeenlinnan-Pietarin rautatien (1870) valmistuttua.
Sysmää, Hartolaa ja Heinolaa lukuun ottamatta on Päijät-Häme ollut koko ajan kuulunut hallinnollisesti Hämeen lääniin. Heinola oli 1775 perustetun Kymenkartanon läänin pääkaupunki, mutta 1839 se menetti asemansa Mikkelille, josta tuli uuden Mikkelin läänin pääkaupunki. Myös Sysmä ja Hartola kuuluivat Mikkelin lääniin.
Nykyinen maakunta kattaa suurelta osin saman alueen kuin historiallinen Hollolan emäseurakunta, johon kuului uuden ajan alussa Asikkalan, Heinolan, Nastolan Orimattilan ja Kärkölän alueet. Merkittäväksi kauppapaikaksi muodostui Vesijärven pohjoisrannalla sijaitseva Anianpelto. Anianpelto menetti markkinapaikkana merkityksensä, kun Helsingin ja Pietarin välinen rautatie rakennettiin Lahden kautta 1860-luvulla.
Hollolan Lahden kylästä tuli Hollolaan kuuluva epäitsenäinen kauppala 1878 ja kaupunki 1905. Vääksyn ja Kalkkisten kanavien rakentamisen myötä Päijänteen–Vesijärven reitistä tuli Itä- ja Pohjois-Hämeen tärkein liikenneväylä.
Aluejako Päijät-Häme muodostuu 10 kunnasta, joista kolme on kaupunkeja (lihavoituina).
Kartta kunnista
Seutukunta Lahden seutukunta
23px Asikkalan kunta 23px Hartolan kunta 23px Heinolan kaupunki 23px Hollolan kunta 23px Iitin kunta
23px Kärkölän kunta 23px Lahden kaupunki 23px Orimattilan kaupunki 23px Padasjoen kunta 23px Sysmän kunta
Entiset kunnat thumb|Päijät-Hämeen kunnat vuonna 1996. 23px Artjärven kunta, kuulunut Uudenmaan lääniin ja Itä-Uudenmaan maakuntaan. Siirrettiin Päijät-Hämeen maakuntaan ja liitettiin 2011 Orimattilaan 23px Heinolan maalaiskunta, kuulunut Mikkelin lääniin ja sittemmin Päijät-Hämeen maakuntaan, liitetty 1997 Heinolaan 23px Hämeenkosken kunta, sitä ennen Hämeen läänin Kosken kunta (Koski Hl.), liitetty 2016 Hollolaan 23px Nastolan kunta, liitettiin 2016 Lahteen
Kuntavaihdokset 22px Kuhmoisten kunta siirtyi osaksi entistä Keski-Suomen lääniä, nykyiseen Keski-Suomen maakuntaan vuonna 1974. Keski-Suomen maakunnasta Kuhmoinen siirtyi Pirkanmaan maakuntaan 1.1.2021. 22px Iitin kunta siirtyi osaksi Päijät-Hämettä 1.1.2021. Sitä ennen se oli osa Kymenlaaksoa.
Maantiedettä
Aluejako Nimityksenä Päijät-Häme vakiintui 1950-luvulla. Hämeen läänin kuntien lisäksi siihen laskettiin Päijänteen itäpuolella sijainneet Heinola, Heinolan maalaiskunta, Sysmä ja Hartola, jotka kuuluivat Mikkelin lääniin sekä Uudenmaan lääniin kuuluneet Orimattila ja Artjärvi. Vuosien 1997 ja 2009 välillä se kuului kokonaisuudessaan Etelä-Suomen lääniin. Heinolan seutukunta yhdistyi vuoden 2010 alusta Lahden seutukuntaan, joten maakunnassa on nyt vain yksi seutukunta aiemman kahden sijasta.
Päijät-Hämeeseen kuuluu kymmenen kuntaa, joista Lahti, Heinola ja Orimattila ovat kaupunkeja. Kymmenes Päijät-Hämeeen maakunnan piiriin tullut kunta on Iitin kunta, mikä siirtyi Kymenlaakson maakunnasta. Alun perin Iitti kuului Uudenmaan lääniin, mutta se siirrettiin Pariisin 1947 rauhansopimuksen jälkeen Viipurin läänin länsiosasta muodostettuun Kymen lääniin tahdostaan riippumatta. Iitti on itähämäläinen kunta. Alueella on tehty neljä kuntaliitosta: Heinolan maalaiskunta on liitetty Heinolaan, Artjärvi Orimattilaan, Nastola Lahteen ja Hämeenkoski Hollolaan. Aiemmin myös Kuhmoinen kuului Päijät-Hämeeseen, mutta vuonna 1974 se siirtyi Keski-Suomen lääniin ja vuonna 2021 Keski-Suomen maakunnasta Pirkanmaan maakuntaan. Puhelinluetteloiden aluejaossa Kuhmoinen kuului Päijät-Hämeeseen suuntanumerolla 919 osana Hämeen telealuetta, jonka suuntanumeroina olivat 916, 917, 918, 919, 931, 932, 933, 934, 935, 936 ja 937.
Iitin kunnanvaltuusto hyväksyi vuonna 2011 kunnanhallituksen esityksen, että Iitti siirtyisi Kymenlaakson maakunnasta Päijät-Hämeen maakuntaan vuonna 2013. Asiasta päättää lopullisesti valtioneuvosto. Toukokuussa 2016 valtioneuvosto hyväksyi Iitin siirtymisen Päijät-Hämeeseen vuoden 2019 alussa. Iitti liittyi osaksi Päijät-Hämeen maakuntaa 1. tammikuuta 2021.
Luonnonmaantiede pienoiskuva|Päijänteen Salonsaari Asikkalassa. Maakunnan eteläosien halki kulkevat Salpausselän reunamuodostumat. Vääksyssä Toinen Salpausselkä erottaa Vesijärven ja Päijänteen toisistaan. Vesijärven eteläreunan muodostaa Lahden kautta kulkeva Ensimmäinen Salpausselkä. Maakunta kuuluu suurimmaksi osaksi Päijänteen vesistöalueeseen lukuun ottamatta eteläisimpiä osia, jotka kuuluvat Porvoonjoen valuma-alueeseen. Maakunnan länsirajalla on Kokemäenjoen vesistöön kuuluvia järviä. Kalkkisista alkunsa saava Kymijoki virtaa Päijät-Hämeen alueella varsin leveänä ja järvimäisenä: Heinolan ympärillä se muodostaa Ruotsalaisen ja Konniveden järvet.
Reunamuodostumien ohella maakunnassa on myös pitkittäisharjuja, muun muassa Pulkkilanharju ja Kalkkisten harjujaksot. Maaperä on pääosin moreenia, paitsi eteläosissa, joissa on runsaasti savikoita. Päijät-Hämeen korkeimmat kohdat ovat Tiirismaa (223 m) Hollolassa ja Kammiovuori (221 m) Sysmässä. Maakunnalle tyypillisiä metsiä ovat mäntyvaltaiset kangasmetsät, mutta Päijänteen ympäristössä on myös lehtimetsiä. Soita alueella on vähän.
Päijät-Hämeen maakunta muodostuu kolmestatoista maisematyypistähttp://www.lpt.fi/lamk/julkaisu/maisemaselvitys.pdf
Maisematyyppi Paikka Paikkakunta Kunta MuutaPorvoonjoen viljelyseutu Lahti Hollola Kärkölä Orimattila Artjärven viljelyseutu Artjärvi Orimattila Teuronjokilaakson peltotasanko Hollola Kärkölä Hämeenkosken korpiylänkö Hämeenkoski Hollolaensimmäinen Salpausselkä Lahti Hollola IittiVesijärven laakso Lahti Hollola Kärkölä Orimattila Nastolan järviseutu Nastola Lahtitoinen Salpausselkä Asikkala Heinola Lahti IittiLänsi-Padasjoen metsälänkö Padasjoki Heinolan järviseutu Heinola Etelä-Päijänteen viljelyseutu Asikkala Padasjoki Päijänteen vuorimaa Padasjoki Sysmä Sysmän-Hartolan viljelyseutu Hartola Sysmä
Korkeimmat paikat pienoiskuva|upright|Tiirismaan radio- ja televisiomasto. Päijät-Hämeen korkein paikka on Tiirismaan Tiirismäki, jolle on sijoitettu Etelä-Suomen korkeimpana paikkana radio- ja televisiomasto. Lähistöllä korkeita niin ikään Salpausselän harjulla olevia paikkoja ovat Hakalaukunmäki, joka on Lahden korkein paikka, mutta jonka korkein huippu on Hollolan puolella sekä Kartanonmäki, jolla on laskettelurinne ja vapaa-ajan vuokra-asutusta Messilän kartanon yhteydessä.
Korkeille paikoille ei aina ole ajokelpoista tietä. Helposti tavoitettavia korkeita paikkoja ovat kuitenkin telemastojen paikat, koska niiden huolto- ja kunnossapito edellyttävät ajoyhteyttä laitekopin luokse. Korkeat tavoitettavat paikat voivat toimia hyvinä yhteydenpitopaikkoina UHF- tai VHF-taajuuksisin radioin.
Nimi Korkeus (m) Paikka Paikkakunta Kunta MuutaNiinimäki 193 http://personal.inet.fi/luonto/kuntienkorkeimmat/taulukkoag.html Asikkala Vuorenaho 210 Hartola Pitkäsenmäki 175 Heinola Vuorenaho 210 Heinola Tiirismaa 222,6 Hollola Tiirismaan radio- ja televisiomastoTiirismaan Itäkorkea 219,6 Hollola vapaasti Digitan aidan ulkopuolella tavoitettava alueHakalaukunmäki 183 Messilä Hollola Kalliolamminmäki 178 Messilä Hollola Likokallio 182,6 Viitaila Asikkala Pähkinävuori 165 Viitaila Asikkala Sakaramäki 165 Kärkölä Hakalaukunmäki 172 Lahti sama mäki Hollolassa korkeampi kohtaVahteristonmäki 177,9 http://www.hollola.fi/ymparisto/kaavoitus/Osayleiskaavat/kaaHeinlammi_maisema_ja_luontoselvitys.pdf Lahti Struven ketjun mittauspisteHimatunmäki Lahti Huhtamäki Lahti Kankaanmäki 112,9 60.795446, 25.724758 Tönnö Orimattila Telian (unibasen) telemasto ORIMATTILA 3 560 2902Kivikallio 153 Orimattila Majuanvuori 215,2 Padasjoki Kammiovuori 221 Sysmä
Asutus Päijät-Hämeen merkittävin asutustihentymä on Lahden kaupunki.
Muu asutus keskittyy eteläisille maanviljelyyn parhaiten kelpaaville alueille Lahden ympäristöön. Maakunnan pohjois- ja länsiosat ovat sitä vastoin harvaan asuttuja ja metsäisiä. Suomi Facta: Päijät-Häme. WSOY, Helsinki 2002
Väestönkehitys Seuraavassa kuvaajassa on esitetty maakunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1975 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2024 tilanteen mukainen.
Suurimmat taajamat Vuonna 2017 Päijät-Hämeessä sijaitsi 21 taajamaa. Seuraavassa on lueteltu maakunnan 11 suurinta taajamaa. # Taajama Kunta Väkiluku(31.12.2017) (Iitin osalta 31.12.2018) 1 Lahden keskustaajama Lahti 103 403Hollola 15 284Asikkala 381 2 Heinolan keskustaajama Heinola 3 Nastolan kirkonkylä Lahti 4 Orimattilan keskustaajama Orimattila 5 Vääksy Asikkala 6 Kausala Iitti 7 Järvelä Kärkölä 8 Heinolan kirkonkylä Heinola 9 Sysmän kirkonkylä Sysmä 10 Hartolan kirkonkylä Hartola 11 Padasjoen kirkonkylä Padasjoki
Maakuntakeskusta vastaava keskustaajama on lihavoitu.
Liikenne pienoiskuva|upright|Lahti–Loviisa-rataa Orimattilassa.
Maantieliikenne Päijät-Hämeen maakuntaa palvelevat tärkeimmät päätiet ovat valtatiet 4, 5, 12 ja 24 sekä kantatiet 46, 53 ja 54. Myös seututie 167 on erityisen merkittävä varsinkin Lahden ja Orimattilan välisellä osuudella.
Raideliikenne Päijät-Hämeessä on rautatieyhteydet Helsingistä ja Riihimäeltä Lahden kautta Kouvolaan. Lisäksi Lahdesta menee rautatiet Heinolaan ja Loviisaan, mutta nykyisin nämä rataosuudet ovat vain tavaraliikenteen käytössä. Lahden rautatieaseman kautta kulkevat kaikki Helsingistä Kouvolan suuntaan kulkevat Savon radan ja Karjalan radan kaukojunat. Lähijuna Z kulkee Helsingin ja Lahden välillä Lahden oikorataa pitkin, ja muutama vuoro jatkaa Lahdesta edelleen Kouvolaan. Lähijuna G kulkee Lahden ja Riihimäen välillä ja lähijuna O kulkee Kouvolaan sekä osa vuoroista myös Kotkan satamaan asti. Päijät-Hämeen alueella on 9 rautatieasemaa, jotka ovat Lappila, Järvelä, Herrala, Henna, Lahti, Villähde, Nastola, Uusikylä ja Kausala.
Ilmailu Päijät-Hämeessä sijaitsee Lahti-Vesivehmaan lentokenttä Asikkalassa, jossa ei ole matkustajaliikennettä. Lisäksi maakuntakaavan luonnosvaiheessa oli esillä uusi lentoasema Orimattilan Hennaan, mutta asia on toistaiseksi jätetty pois maakuntakaavasta.
Tietoliikenne Päijät-Hämeessä on kuusi yleisradiolähetyspaikkaa. Lahdessa ovat Kolavankangas, sekä Radiomäen itäinen radiomasto ja Radiomäen läntinen radiomasto, Hollolassa Tiirismaa, Padasjoki sekä Sysmän Nuoramoinen. https://www.mediamonitori.fi/index.php/tietosivut/taajuuslista
Uskonto
Päijät-Hämeen alueella esikoislestadiolaisuus on voimakasta erityisesti Lahden seudulla. Lahden seudulla vaikuttaa myös evankelisuus. Lahden–Heinolan seutu on myös evankelioivan herätyskristillisyyden voimakasta tukialuetta. Liikkeen kannatus ulottuu myös ympäristön maaseutupitäjiin.
Politiikka