Monilajinen tutkimus (englanniksi multispecies studies) on antropologista tutkimusta, joka tarkastelee ihmisen ja muiden eliölajien yhteenkietoutumisia. Monilajinen tutkimus voidaan sijoittaa posthumanistisen tutkimussuuntauksen alle ja se on lähellä ihmistieteellistä eläintutkimusta. Erona posthumanistiseen tutkimukseen monilajinen tutkimus ottaa etäisyyttä ihmiskeskeisyyteen ja tarkastelee monilajista yhteiseloa muiden lajien näkökulmasta. Monilajisen tutkimuksen tekemisen ja kirjoittamisen tavaksi on muodostunut monilajinen etnografia. Monilajinen tutkimus pyrkii nostamaan esiin elämänmuotoja, jotka ovat aikaisemmin olleet ihmistieteellisen tutkimuksen marginaalissa.
Monilajinen tutkimus lähtee ajatuksesta, että elämä on aina monilajinen kudelma. Myös ihminen on olemukseltaan monilajinen kokonaisuus: vain noin kymmenen prosenttia ihmisen kehosta koostuu soluista, joissa on ihmisgeenejä. Loput ihmiskehosta koostuu bakteereista ja muista pieneliöistä. Ihmislajin olemassaolo ja hyvinvointi on siten tiiviisti sidoksissa muihin lajeihin. Tarve ymmärtää elämänmuotojen yhteenkietoutumista korostuu ympäristökriisien aikakaudella. Ympäristötuhon kertomusten rinnalla monilajinen tutkimus pyrkii nostamaan esiin esimerkkejä onnistuneesta monilajisesta yhteiselosta ja hahmottelee tapoja elää hyvin.
Monilajinen tutkimus ei ole vakiintunut tutkimussuuntaus, vaan monilajista tutkimusta tehdään monilla eri tieteenaloilla ja eri menetelmin. Keskeistä monilajisessa tutkimuksessa on uudenlaisen tarkkaavaisuuden ja huomioimisen taitojen kehittäminen. Monilajinen tutkimus onkin luonteeltaan kokeilevaa ja menetelmiä kehittävää. Tutkimusta tehdään yhteistyössä mm. taiteilijoiden, aktivistien, alkuperäiskansojen, viljelijöiden ja metsästäjien kanssa.
Lähteet
Luokka:Antropologia