right|thumb|Tyrvään Pyhän Olavin kirkko Sastamalassa on 1500-luvulta peräisin oleva kivikirkko. Pirkanmaan uskonnollista elämää hallitsee evankelis-luterilainen kirkko. Maakunta edustaa väestörakenteeltaan Suomen keskitasoa, jossa perinteinen kirkollinen sitoutuminen ja kaupunkialueiden sekularisaatio kohtaavat. Evankelis-luterilaisen kirkon jäsenyys on hieman maan keskiarvon tasolla, mutta vaihtelee huomattavasti kaupunkien ja maaseutukuntien välillä. Pirkanmaa kuuluu pääosin Tampereen hiippakuntaan.

Tilastot Maantieteellinen uskonnollinen jakauma Pirkanmaan uskonnollnen rakenne on lähellä koko maan keskiarvoa, mutta lievästi sekularisoituneempi. Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluu 61,1 % väestöstä, käytännössä maan keskiarvon tasolla. Muihin uskontokuntiin kuuluvia on 2,7 %, hieman koko maata vähemmän, ja uskontokuntiin kuulumattomia 36,1 %, hieman koko maan tasoa enemmän. Pirkanmaa edustaa rakennetta, jossa kirkkoon kuuluminen on edelleen enemmistöasemassa, mutta uskonnollinen sitoutumattomuus on jo hyvin yleistä.

Kaupunkimaisissa kunnissa uskonnollinen sitoutumattomuus korostuu selvästi. Evankelis‑luterilaiseen kirkkoon kuuluu keskimäärin 58,7 % väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 38,4 %, mikä on korkeampi kuin koko maakunnan keskiarvo. Tampereella kirkkoon kuuluu vain 54,5 % väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 42,0 %, mikä tekee siitä maakunnan sekularisoituneimman kunnan. Kehyskunnissa, kuten Kangasalalla, Lempäälässä, Pirkkalassa ja Ylöjärvellä, kirkkoon kuuluminen nousee selvästi korkeammaksi (noin 65–67 %), mikä erottaa ne Tampereesta.

Taajaan asutuissa kunnissa uskonnollinen rakenne on selvästi kaupunkeja perinteisempi. Kirkkoon kuuluu keskimäärin 69,4 % väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 28,8 %. Parkanossa kirkkoon kuuluu peräti 79,0 % väestöstä ja kuulumattomuus on vain 19,3 %, mikä edustaa erittäin vahvaa kirkollista sitoutumista. Akaassa ja Mänttä-Vilppulassa kirkkoon kuuluminen on jonkin verran matalampaa (noin 65–66 %), ja kuulumattomuus hieman yleisempää (noin 32 %).

Maaseutumaisissa kunnissa uskonnollinen rakenne on kaikkein perinteisin. Kirkkoon kuuluu keskimäärin 72,4 % väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 25,3 %. Muihin uskontokuntiin kuuluvien osuus on 2,3 %. Punkalaitumella kirkkoon kuuluu 80,6 % väestöstä, mikä on maakunnan korkein osuus. Pälkäneellä, Ruovedellä ja Vesilahdella kirkkoon kuuluminen asettuu noin 69–70 prosenttiin, eli hieman alemmalle tasolle kuntaryhmän sisällä. Kihniö erottuu selvästi: muihin uskontokuntiin kuuluu peräti 9,5 % väestöstä, mikä on poikkeuksellisen korkea osuus verrattuna muihin kuntiin.

+ Uskontokuntiin kuuluminen Pirkanmaalla kunnittain (2025) Kunta Ev. Lut. Muut uskonnot Usk. kuulumattomat Pirkanmaa 61,1 % 2,7 % 36,1 % Kaupunkimaiset kunnat 58,7 % 2,9 % 38,4 % Kangasala 67,1 % 2,1 % 30,8 % Lempäälä 66,9 % 2,2 % 30,9 % Nokia 61,7 % 1,9 % 36,4 % Pirkkala 65,7 % 2,4 % 31,9 % Tampere 54,5 % 3,5 % 42,0 % Valkeakoski 62,7 % 1,6 % 35,7 % Ylöjärvi 66,4 % 2,1 % 31,5 % Taajaan asutut kunnat 69,4 % 1,8 % 28,8 % Akaa 65,7 % 2,3 % 32,0 % Hämeenkyrö 69,4 % 1,3 % 29,4 % Mänttä-Vilppula 66,5 % 1,3 % 32,3 % Orivesi 69,2 % 2,0 % 28,8 % Parkano 79,0 % 1,7 % 19,3 % Sastamala 70,8 % 1,8 % 27,4 % Maaseutumaiset kunnat 72,4 % 2,3 % 25,3 % Ikaalinen 70,8 % 2,1 % 27,1 % Juupajoki 71,7 % 1,6 % 26,7 % Kihniö 69,4 % 9,5 % 21,1 % Kuhmoinen 74,4 % 2,8 % 22,8 % Punkalaidun 80,6 % 1,5 % 17,9 % Pälkäne 70,5 % 1,8 % 27,7 % Ruovesi 70,0 % 1,8 % 28,2 % Urjala 75,1 % 1,9 % 23,0 % Vesilahti 69,5 % 2,0 % 28,6 % Virrat 75,0 % 2,0 % 23,0 %

Historia Katolinen aika Kristilliseen hautaustapaan siirryttiin Hämeen alueella noin vuonna 1150. Pirkanmaan yhteys Ruotsin valtapiiriin ja sen kirkolliseen toimintaan lujittui 1200-luvulla, kun alueelle tehtiin toinen katolinen ristiretki. 1200-luvulla alueelle perustettiin Karkun emäseurakunta, sekä siitä eronnut Pirkkalan seurakunta.

Hämeen seutu oli 1200-luvulla lännen ja idän kirkkojen raja-aluetta. Novgorodilaisten ja hämäläisten väliset yhteenotot olivat kuumimmillaan vuosina 1226–1228 roomalaiskatolisen käännytystyön onnistuttua. Hämäläiset ryhtyivät kapinaan kirkkoa vastaan 1237, jonka kukisti piispa Tuomas. Birger-jaarli teki myöhemmin retken Hämeeseen.

Katolisella ajalla Pirkanmaa oli kirkonrakentamisen painopistealuetta erityisesti nuoremman kirkkosukupolven aikana vuosina 1480–1550. Pirkanmaalle rakennettiin kivikirkot Karkkuun, Tyrväälle, Lempäälään, Sääksmäelle, Pälkäneelle ja Messukylään sekä sakaristot Vesilahteen, Akaaseen, Kangasalle sekä Urjalaan.

Luterilainen aika Vuonna 1554 toteutetussa hiippakuntajaossa Pirkanmaan alue jäi Turun hiippakunnan alaisuuteen. Herrnhutilaisuus vaikutti Pirkanmaan alueella Mouhijärven seudulla 1790-luvun lopulta lähtien Elias Laguksen toiminnan kautta. Varsinais-Suomessa alkunsa saanut evankelinen herätysliike levisi Pirkanmaan länsiosiin 1800-luvun puoliväliin mennessä. Myös herännäisyydellä oli alueella yksittäistä kannatusta tuona aikana.

Uskonnollisen vapauden aika Uskonnollinen vapaus lisääntyi vuonna 1869, kun vapaan seuratoiminnan kieltänyt konventikkeliplakaatti kumottiin. Vuonna 1889 sallittiin myös siirtyminen pois luterilaisesta kirkosta. Lestadiolaisuus saavutti ensimmäisenä Pirkanmaalla Parkanon ja Ikaalisen seudun 1880-luvulla, ja tämän jälkeen Pirkanmaan eteläisen alueen pääosin 1890-luvun aikana.

Baptismi saapui Pirkanmaan alueelle 1890-luvulla ja liikkeellä oli kannatusta Tampereen lähiympäristössä. Metodistisella liikkeellä oli 1920-lukuun mennessä jonkin verran kannatusta Ylä-Pirkanmaalla.

Protestantismi Luterilaisuus

Evankelis-luterilainen kirkko Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piirissä Pirkanmaalla toimii Tampereen hiippakunta. Pohjoisella ja keskisellä Pirkanmaalla toimivaan Hämeenkyrön rovastikuntaan kuuluvat Pirkkalan seurakunta, Nokian seurakunta, Hämeenkyrön seurakunta, Ylöjärven seurakunta, Sastamalan seurakunta, Ikaalisten seurakunta, Parkanon seurakunta sekä Kihniön seurakunta.

Koillisella ja eteläisellä Pirkanmaalla toimii Kangasalan rovastikunta, johon kuuluvat Kangasalan seurakunta, Lempäälän seurakunta, Pälkäneen seurakunta, Sääksmäen seurakunta, Akaan seurakunta, Vesilahden seurakunta, Urjalan seurakunta, Punkalaitumen seurakunta, Oriveden seurakunta, Ruoveden seurakunta, Mänttä-Vilppulan seurakunta sekä Virtain seurakunta.

Herätysliikkeet Pirkanmaa on perinteisesti ollut herätysliikkeiden osalta vähäisen vaikutuksen aluetta. Merkittävä herätysliike on ollut evankelinen herätysliike, jonka voima-alue on Vammalan ja sen Sastamalan itäisen alueen seutu. Evankelisella herätysliikkeellä on ollut kannatusta myös Nokian alueella. Evankelisella herätysliikkeellä on Karkun evankelinen opisto Sastamalassa. Suomen Luterilaisella Evankeliumiyhdistyksellä on myös Luther-talo Vammalassa ja rukoushuoneet Sastamalan Illossa, Lopenkulmassa ja Sammaljoella.

Uuspietismi on vaikuttanut myös Tampereen ympäristöpaikkakunnissa. Hämeen Kansanlähetyksen piirissä on toimintaa muun muassa Viljakkalassa, Hämeenkyrössä sekä Sahalahdella. Satakunnan Kansanlähetys järjestää toimintaa Sastamalassa.

Vanhoillislestadiolaisuuden piirissä toimivia rauhanyhdistyksiä ovat Lempäälän rauhanyhdistys, Parkanon rauhanyhdistys ja Ylöjärven rauhanyhdistys. Herännäisten Herättäjä-Yhdistyksen Pirkanmaalla toimivia paikallisosastoja ovat Nokia-Pirkkalan, Oriveden, Parkanon ja Ylöjärven paikallisosastot.

Vapaakirkollisuus Pirkanmaalla toimii kymmenen Suomen Vapaakirkkoon kuuluvaa vapaaseurakuntaa. Tampereen jälkeen merkittävimmät vapaaseurakunnat ovat keskikokoiset Kihniön vapaaseurakunta ja Sastamalan vapaaseurakunta. Näiden lisäksi Pirkanmaalla toimivat pienemmät seurakunnat Ikaalisissa, Virroilla, Parkanossa, Nokialla, Valkeakoskella, Juupajoella ja Mänttä-Vilppulassa.

Vapaakirkolisuus sai Pirkanmaalla laajasti kannatusta Tampereen ympäristössä läntistä Pirkanmaata lukuun ottamatta. Ensimmäiset vapaakirkolliset seurakunnat järjestäytyivät maakunnan pohjoisosassa Ikaalisiin, Parkanoon ja Kuruun sekä kaakkoisosassa Sahalahdelle. Vapaakirkollisuuden piirissä syntynyt skutnabbilaisuus sai puolestaan 1900-luvun alussa kannatusta erityisesti pohjoisen Pirkanmaan alueella. Järjestäytynyttä toimintaa syntyi Vilppulaan. Pohjoisen vapaaseurakunnilla oli maantieteellinen yhteys Etelä-Pohjanmaan vapaakirkollisuuteen ja seurakuntia haastoi myös osittain kilpailutilanne skutnabbilaisuuden kanssa.

Helluntaiherätys right|thumb|Kangasalan helluntaikirkko. Pirkanmaalla toimii 21 itsenäistä tai Suomen Helluntaikirkkoon kuuluvaa helluntaiseurakuntaa, joissa on yhteensä noin 4 600 jäsentä. Jäsenmäärältään Pirkanmaa on keskeistä helluntaiherätyksen jäsenaluetta. Pirkanmaan helluntaiseurakuntiin kuuluu noin 10 % prosenttia helluntaiherätyksen jäsenistä. Suhteelliselta kannatukseltaan Pirkanmaa kuuluu helluntailaisten keskimääräisiin maakuntiin. Vuonna 2016 helluntaiseurakuntiin kuului prosentti maakunnan asukkaista. Asukasluvun suhteessa vahva paikkakunta on erityisesti Kihniö (4,4 %), joka kuuluu viidentoista helluntailaisimman paikkakunnan joukkoon.

Helluntaiherätyksen pioneerityötä Pohjois-Hämeessä tekivät muun muassa Martta Hellén, Eino Heinonen ja Alfred Lahtinen. Hellén toimi Orivedellä jo vuonna 1918. Pohjois-Häme oli myös Heinosen ensimmäinen lähetystyökenttä ja hän toimi Nokialla kymmenen vuoden ajan. Oriveden helluntaiseurakunta (1923) ja Akaan helluntaiseurakunta (1928) ovat Pirkanmaan vanhimmat seurakunnat. Nokian helluntaiseurakunta järjestettiin 1931 ja se on ollut Tampereen jälkeen suurin Pohjois-Hämeen seurakunnista. Vammalan helluntaiseurakunta järjestettiin vuonna 1945.

Lempäälän helluntaiseurakunta järjestäytyi uudelleen vuonna 1954 ja samoihin aikoihin järjestettiin myös Valkeakosken helluntaiseurakunta (1955). Näitä vanhempi on vuonna 1947 perustettu Kuhmalahden helluntaiseurakunta. Ikaalisissa oli helluntaiherätystä jo vuonna 1920 Valto Kuusiston kautta ja Heinonen vieraili siellä 1920-luvun alussa. Samoin Heinonen toimi Kyröskoskella 1921, jonne seurakunta järjestäytyi vuonna 1951. Kangasalla oli voimakas herätys Suinulassa 1951 Alarik Sandbergin ja Juhani Rikalaisen kautta. Suinulassa oli vähän aikaa oma seurakunta, mutta varsinaisesti Kangasalan helluntaiseurakunta järjestäytyi 1985. Myös Viialassa ja Virroilla on seurakunnat.

Ortodoksinen kirkko Konstantinopolin patriarkaattiin kuuluvan Suomen ortodoksisen kirkon alaisuudessa Pirkanmaalla toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta. Pirkanmaan ortodoksisia pyhäkköjä ovat Karjalan valistajien kirkko Kolhossa, Pyhän Nikolaoksen tšasouna Valkeakoskella sekä Pyhän Johannes Venäläisen tšasouna Ylöjärvellä.

Kulttuuri Tapahtumat Herätysliikkeiden tapahtumista Pirkanmaalla on järjestetty evankelisen herätysliikkeen valtakunnalliset evankeliumijuhlat Vammalassa vuosina 1968 ja 1988, Sastamalassa 2015 ja 2022 sekä Virroilla 1982 ja 2016.

Katso myös Uskonto Tampereella

Lähteet

Pirkanmaa Luokka:Pirkanmaa