8. sotasairaala (8. SotaS) toimi talvi- aikana Lahdessa, Nastolassa ja Heinolan maalaiskunnassa ja jatkosodan aikana lisäksi Heinolassa, Kärkölässä, Padasjoella ja Orimattilassa.
Talvisota 8. SotaS:n perustamista ryhdyttiin suunnittelemaan vasta kaksi päivää ennen ylimääräisiä kertausharjoituksia lokakuussa 1939. Perustaminen tapahtui 13.10.1939 alkaen ja sairaalan päällikkölääkäriksi määrättiin Lahden kunnallissairaalan ylilääkäri Heikki Nyyssölä.
Enimmillään 8. SotaS:ssa oli talvisodan aikana 1 413 sairaansijaa. Vierumäen urheiluopisto oli ollut 1.1.1940 asti 18. sotasairaalan osasto N:o 2 ja Salpausselän parantola 8.2.1940 asti 9. sotasairaala. 8. SotaS:n alaisuuteen kuuluivat lyhyen aikaa 18. Sotasairaalan osastona N:o 1 poliklinikka ja 50 sairaansijan osasto Heinolan Kylpylaitoksella tammikuussa 1940, Tanskalainen ambulanssi toimi Lahden kansanopistolla maalis-huhtikuussa 1940, ja 29. Kenttäsairaala huhtikuussa 1940, sijoituspaikkana Kärkölän kunnalliskoti ja lähiympäristön talot.
Lentopommituksista kärsi Lahdessa 8. SotaS:n osastoista eniten Läntinen kansakoulu. 12.1.1940 tapahtuneessa pommituksessa kuoli yksi henkilö, sairaalan apumies. 5.3.1940 rakennukseen tuli kolme täysosumaa, joiden seurauksena kuoli kolme sairaanhoitajaa ja kaksi potilasta, minkä lisäksi kaksi henkilöä sai vaikeita vammoja. Koulun käyttö sairaalana päättyi silloin suurten vaurioiden johdosta.
+Talvisodan aikana 8. sotasairaalan osastoja olivat:Osasto SijaintiKuvaSairaansijatLahden lyseo, Lahden keskustassapienoiskuva Kirurginen osasto, 263 sairaansijaa oli välillä koulukäytössä, kunnes se kesäkuussa 1944 suurhyökkäyksen alkaessa muutettiin jälleen kirurgiseksi osastoksiN:o 1 / N:o 3Lahden Tyttölyseo, Lahden keskustassa 27.12.1939 asti, siirto Möysän kansakouluun 19.1.1940 alkaen, 100 sairaansijaa kulkutautipotilaita vartenN:o 1Möysän kansakoulu, Lahden Möysän kaupunginosa 28.12.1939 alkaen, 150 sairaansijaa pääasiallisesti sisätautipotilaita vartenN:o 2Lahden Läntinen kansakoulu, Lahden Asemantaustan kaupunginosa 5.3.1940 asti, 220 sairaansijaa pääasiallisesti sisätautipotilaita vartenN:o 4Vierumäen urheiluopisto, Heinolan mlk:n Vierumäen kylä pienoiskuva 550 sairaansijaa pääasiallisesti kirurgisia jälkihoitopotilaita ja "lieviä" kirurgisia tapauksia varten 1.1.1940 asti 18. sotasairaalan osasto N:o 2N:o 5 Salpausselän parantola, Lahden Nastolan kaupunginosapienoiskuva 150 sairaansijaa kirurgisia potilaita varten. 8.2.1940 asti 9. sotasairaala Talvisodan päätyttyä 13.3.1940 8. SotaS:n toiminta jatkui sen jälkeen osittain supistettuna toukokuun loppuun 1940. Silloin vaikeimmat kirurgiset potilaat siirrettiin alankomaalaisen ambulanssiosaston hoitoon Vierumäen urheiluopistolle. Muut potilaat siirrettiin Lahteen 1.6.1940 perustettuun varuskuntasairaalaan, jonka toimipaikat olivat Itäinen eli Möysän kansakoulu ja Lahden Tyttölyseo.
Viipurin sotilassairaala oli ollut sodan aikana 43. sotasairaalana Joutsenossa Tiuruniemen parantolassa ja heti sodan jälkeen Nokialla. Kesäkuussa 1940 43. sotasairaala siirrettiin Lahteen, ja se jatkoi täällä sotilassairaaloiden toimintaa. Siitä tuli jälleen Viipurin sotilassairaala, joka oli sijoitettuna 29.7.1940 alkaen Lahden kansanopistoon ja 2.8.1940 alkaen lisäksi Vierumäen urheiluopistoon. Näin Viipurin sotilassairaalassa oli sairaansijoja tuolloin yhteensä noin 400. pienoiskuva|Haavoittuneiden kuljetus rintamalta tapahtui pääosin sairaalajunilla. Ohessa kuva haavoittuneen siirrosta sairaalajunasta. Lahden alueella tämä kuljetusmuoto sotasairaaloihin oli ensiarvoisen tärkeä, koska alue oli potilasmäärältään suuri haavoittuneiden sotasairaalapaikkakunta.
Jatkosota Jo helmikuussa 1941 Viipurin sotilassairaalan sisätautien osaston osastonlääkäri Robert von Bonsdorff sai käskyn laatia suunnitelmat 8. sotasairaalan uudelleen perustamiseksi Lahden seudulle, sillä sodan uhka kasvoi jatkuvasti. Huhtikuun alussa 1941 Viipurin sotilassairaala ehdittiin muuttaa Keskussotilassairaala 2:ksi, mutta sodan uhkan lisääntyessä annettiin jo kesäkuussa 1941 käsky muodostaa jälleen 8. sotasairaala laajentamalla Keskussotilassairaala 2:a. pienoiskuva|Kesäkuun lopulla 1941 Lahdessa aloitti toimintansa 8. sotasairaala. Kuvassa sairaalan valmistamista Lahden lyseon tiloihin eli naiset täyttävät sisäänkäynnin edessä patjapusseja. Jatkosodan syttyessä, runsaan kolmen viikon kuluessa 20.6.–15.7.1941, perustettiin Lahteen ja sen ympäristöön 8. SotaS, jossa oli aluksi 2 929 sairaansijaa. 26.6.1941 Suomen todettiin joutuneen uudelleen sotaan Neuvostoliittoa vastaan. Enimmillään 8. SotaS:ssa oli sairaansijoja hieman yli 3 200 ja henkilökuntaa n. 1 200. Sairaalan päällikkölääkärinä oli vuoden verran lääkintämajuri Johannes Wahlberg ja syksystä 1942 alkaen lääkintämajuri Robert von Bonsdorff. 8. SotaS oli alistettu suoraan päämajalle. Alkuvaiheessa sotasairaalan esikunta oli Lahden yhteiskoululla, josta se siirtyi Lahden kansanopistolle.
8. SotaS oli jatkosodan aikaista sotasairaaloista suurin. Asemasotavaiheessa sen osastoja supistettiin tilanteen salliessa. Niinpä esim. Lahden lyseo oli välillä koulukäytössä, kunnes se vuonna 1944 suurhyökkäyksen alkaessa muutettiin jälleen kirurgiseksi osastoksi. 8. SotaS:n kautta kulki jatkosodan aikana n. 45 000 potilasta eli neljännes kaikista haavoittuneista.
+Jatkosodan aikana 8. sotasairaalan jaostosairaaloita olivat (20.6.1941-30.11.1944):Jaossairaala SijaintiKuvaSairaansijatOs. 1Lahden lyseo, Lahden keskustassapienoiskuva 320 A-kirurgista sairaansijaaOs. 2Lahden kansanopisto, Lahden keskustassa pienoiskuva 260 kirurgista sekä korva-, nenä- ja kurkkutautien sairaansijaa ja sotavammapoliklinikka, myöhemmin myös sairaalan esikuntaOs. 3Viipurin Diakonissalaitoksen sairaalan silmätautien osasto Lahdessa 65 silmätautisairaansijaaOs. 4Möysän kansakoulu, Lahden Möysän kaupunginosa 200 kirurgian ja sisätautien sairaansijaaOs. 5Vierumäen urheiluopisto, Heinolan mlk:n Vierumäen kylä pienoiskuva 500 A-kirurgista sairaansijaaOs. 6 Heinolan seminaari, Heinolan keskustapienoiskuva 350 kirurgista sairaansijaa, myös Heinolan kylpylaitosOs. 7 Salpausselän parantola, Lahden Nastolan kaupunginosapienoiskuva 300 kirurgista sairaansijaaOs. 8Kärkölän kunnalliskoti, Kärkölän kunta 100 kirurgista sairaansijaaOs. 9Tapanilan kunnalliskoti, Lahden Jalkarannan kaupunginosa 100 sisätautisairaansijaaOs. 10Kujalan maatalousoppilaitos, Lahden Kujalan kaupunginosa 100 kulkutautisairaansijaa Os. 11Nastolan kunnalliskoti, Lahden Nastolan kaupunginosa 50 sisätautisairaansijaa Os. 12Orimattilan emäntäkoulu ja kirkonkylän kansakoulu, Orimattilan kunta 230 sisätautisairaansijaa Os. 13Padasjoen kunnalliskoti, Padasjoen kunta 150 sisätautisairaansijaa Os. 14Lahden Tyttölyseo, Lahden keskustassa 200 iho- ja sukupuolitautien sairaansijaa
Jatkosota päättyi 4.9.1944 aselepoon ja 18.9.1944 solmittuun välirauhansopimukseen. Sodankäynti jatkui kuitenkin 15.9.1944–25.4.1945 Lapissa saksalaisia vastaan. 8. sotasairaala lakkautettiin marraskuun lopussa 1944, ja 1.12.1944 siitä muodostettiin jälleen Keskussotilassairaala 2, joka korvasi aikaisemman Viipurin Sotilassairaalan.
Lähteet
Luokka:Talvisota Luokka:Jatkosota Luokka:Lahden sairaalat Luokka:Heinolan sairaalat Luokka:Nastolan rakennukset ja rakennelmat Luokka:Kärkölän rakennukset ja rakennelmat Luokka:Padasjoen rakennukset ja rakennelmat Luokka:Orimattilan rakennukset ja rakennelmat