George Hendrik Breitner (1857 Rotterdam – 1923 Amsterdam) oli alankomaalainen taidemaalari. Hänen tyylinsä oli impressionismi, jonka hän toi ideaalisista maalaismaisemista kuvaamaan Amsterdamin katuelämää. Lisäksi hän oli Alankomaiden taidevalokuvauksen uranuurtaja. Elämänvaiheita Tuleva taiteilija syntyi viljakauppias Johann Wilhelm Breitnerin ja Marianne Henrïette Gortmansin pojaksi. Päätettyään koulunsa Breitner työskenteli isänsä toimistossa, mutta otti piirustustunteja taiteilija Christoffel Neurdenburgilta. Pian hän huomasi, että toimistotyö ja liike-elämä eivät ole hänen alaansa.
Vuonna 1876 Breitner suuntasi Haagin taidekouluun opiskelemaan taiteilijaksi. Opintojen rahoituksessa häntä auttoi rotterdamilainen viljakauppias A. P. van Stolk, jonka kanssa hän kävi intensiivistä kirjeenvaihtoa vuoteen 1887 asti. Hän tapasi taidekoulussa Vincent van Goghin, joka kehoitti tätä suuntaamaan katseensa kohti tavallista kansaa ja sen elämää. Taidekoulun opetus oli perinteistä klassista koulutusta, alastonmallin piirtäminen kuului keskeisesti opetukseen. Hevosista ja sotilaista kiinnostuneena Breitner kävi usein katsomassa ja piirtämässä sotilaiden harjoituksia.
Taidekoulusta valmistuttuaan Breitner työskenteli Leidenissä taideseura Ars Aemula Naturaen iltakursseilla. Ollessaan Haagissa taidekoulussa Breitner kyllästyi kaupungin ilmapiiriin. Hän piti sitä tylsänä ja muutti pian Leidenissä oleskelun jälkeen elävänä kaupunkina pitämäänsä Amsterdamiin.
Amsterdamissa Breitner pääsi mukaanaan taiteilijapiireihin. Samalla hän aloitti opinnot Amsterdamin taideakatemiassa vuonna 1886 ja oli mukana nuorten taiteilijoiden perustamassa ryhmässä nimeltä "Tachtigers". Ryhmään kuului kuvataiteilijoita, muusikoita sekä kirjailijoita. Se piti henkilökohtaista vaikutelmaa taiteessa tärkeämpänä kuin realistista yksityiskohtien kuvaamista.
Breitner oli kiinnostunut myös valokuvauksesta. Vuonna 1883 hän tiedusteli kirjeessään ystävälleen miten kamera rakennetaan. Hänen ensimmäiset tunnetut valokuvansa on ajoitettu vuoteen 1886. Seuraavan vuosikymmenen aikana kaupunkinäkymistä tulee sekä hänern valokuviensa että maalaustensa tärkein aihe. Hänen jäämistöstään löydettiin valokuvia vuodelta 1892, jolloin hän oli hevosista ja sotilaista kiinnostuneena ollut kuvaamassa ratsuväen harjoituksia.
Vuosina 1897 ja 1899 välisenä aikana Breitner matkusteli sekä Lontoossa että Berliinissä. Hänen elämäkertansa kirjoittajan Ivor Polsin, mukaan hän otti matkoillaan satoja valokuvia. Näistä ei ole valitettavasti yksikään säilynyt jälkimaailmalle. Samoihin aikoihin hän sai avattua oman ateljeensa, jonka oli myös suunnitellut itse. Naapurissa oli C. J. Maks Jr.:n studio ja miehet kulkivat yhdessä kuvaamassa Amsterdamin uudisrakennuksia. Näihin aikoihin hänen maalaus- ja valokuvataiteensa lähenivät toisiaan; hänen kummankin taidemuodon teoksensa käsittelivät samoja aiheita.
Breitner alkoi pitää valokuvaa parempana metodina kuin maalausta jos halusi kuvata ihmisen liikettä, paikkojen tunnelmia ja sääolosuhteita. Se myös sopi paremmin hänen impulsiiviselle ja hiukan hermostuneelle luonteelleen. Hän oli innostunut siitä, miten valokuvalla saattoi kuvata tuulen vireen palvelijattaren vaaleassa mekossa tai vastasataneen hennon lumen savupiipulla. Amsterdamilaiset olivat tuohon aikaan jo tottuneet näkemään katuvalokuvaajia, mutta Breitner kameroineen polvistuneena kadulla oli jotain uutta.
Avioliiton Breitner solmi vuonna 1901 Marie Jordanin kanssa. Samana vuonna hänen kunniakseen pidettiin taidenäyttely. Taiteessaan hän alkoi jälleen siirtyä valokuvauksesta kohti maalaustaidetta. Vuonna 1903 Breitner muuttaa Aerdenhoutiin, mutta muuttaa kolme vuotta myöhemmin takaisin Amsterdamiin. Seuraavien vuosien aikana Breitner matkusteli. Vuonna 1906 hänet oli kutsunut Carnegie-instituutti Pittsburgiin toimimaan tuomarina kansainvälisessä taidenäyttelyssä.
1910-luvulla Breitner alkaa vähentää työskentelyään. Vuonna 1914 hän luopuu ateljeestaan, sillä siinä on hänen mielestään kesällä liian kuuma ja talvella liian kylmä.
Breitner kuoli rauhallisesti kodissaan. Hänen kodistaan löytyy satoja negatiiveja. Samoin löytyy satoja valokuvia ja niistä 300 ostaa hänen oppilaansa Cees Maks. Kaikkiaan arvioidaan, että vuosien 1886- 1910 välillä Breitner olisi ottanut 2500 valokuvaa. Breitner myi elinaikanaan paljon maalauksiaan ja valokuviaan kustantaakseen päivittäisen elämänsä. Monen työn olinpaikkaa ei tiedetä. Lähteet
Aiheesta muualla http://research.rkd.nl/en/detail/https%3A%2f%2fdata.rkd.nl%2fartists%2f12318 http://www.artrenewal.org/artists/george-hendrik-breitner/2856
Luokka: Alankomaalaiset taidemaalarit Luokka: Alankomaalaiset valokuvaajat Luokka: Vuonna 1857 syntyneet Luokka: Vuonna 1923 kuolleet