Saint-Mandrier’n linnake oli Etelä-Ranskassa Saint-Mandrier-sur-Merissä (Cap Cépet’n niemi) ollut rannikkopatteri, jonka tehtävänä oli suojata Toulonin laivastotukikohtaa. Saksan miehittäessä Ranskaa linnake kuului niin sanottuun Etelävalliin ().
Taustaa Vuonna 1920 julkistettiin Ranskan rannikkopuolustusohjelma, jossa oli viiden kaksiputkisten 340 millimetrin tykkitornin sijoittaminen Toulonin ympäristöön. Tykkien sijoituspaikoiksi oli suunniteltu Cap Cépet, Sicié, Giens, Porquerolles ja Bénat. Lisäksi vastaavia pattereita sijoitettiin Bisertan alueelle. Tarvittavat tykit saataisiin keskeneräisiltä Normandie-luokan aluksilta, jotka poistettiin käytöstä Washingtonin laivastosopimuksen seurauksena. Kullakin aluksella oli neljä kolmiputkista 340 millimetrin tykkiä.Jordan 2019, s. 110-111.
Budjettileikkaukset ennen toteutusta aiheuttivat sen, että ainoastaan kaksi Ranskan alueelle sijoitettavista torneista tilattiin. Lisäksi tilattiin kaksi tornia Bisertaan sijoitettavaan El Metlinen patteriin. Ranskaan tilatut tykit päätettiin sijoittaa Saint Mandrier’n niemimaalle, jossa ne kykenivät suojaamaan Touloniin johtavaa reittiä.
Patteri Patterissa oli kaksi tykkiä: idässä tykkitorni F ja lännessä tykkitorni C. Näiden lisäksi oli vielä 800 metriä tykkitorneista etelään niemenkärjessä tulenjohto- ja komentobunkkerit sekä ammusvarastot. Tykkitornit oli kytketty toisiinsa maanalaisella käytävällä, jonne oli maanpinnalta ovi käytävän puolessavälissä. Yhteys komento- ja tulenjohtobunkkereihin oli joko radiolla tai puhelimella.
Tilaus linnakkeen rakentamisesta tehtiin 1928 ja tykkien asentaminen alkoi 1930. Ensimmäinen tykeistä oli paikallaan helmikuussa 1931 ja toinen syksyllä. Tykkitorni C:n ensimmäinen koeammunta suoritettiin 15. joulukuuta 1931. Työ saatiin valmiiksi syyskuussa 1933 ja patteri julistettiin toimintakykyiseksi maaliskuussa 1934.
Historia Ranskan aselepoehtojen mukaan patteri riisuttiin aseista. Britannian kuninkaallisen laivaston hyökättyä Mers-el-Kebiriin Ranska sai uudelleen miehittää patterin, mutta vain rajoitetulla miehistöllä. Saksan vallatessa 1942 Vichyn Ranskan hallinnoiman alueen patterin päällikkö määräsi miehensä tuhoamaan patterin laitteistot. Tykkitornin F tykkien rihlat tuhottiin räjähdepanoksin, mutta tykkitornin C tykit kärsivät vain pieniä vaurioita. Tornilla C kyettiin 8. joulukuuta 1942 ampumaan koeammunnat saksalaisten valvonnassa. Tornin F tykit päätettiin korvata Toulonin satamaan upotetun taistelulaiva Provencen tykeillä, joihin tehtävät muutokset tehtiin Ruellessa.Jordan 2019, s. 115-117.
Italialaisjoukot ottivat 15. joulukuuta 1942 vastuun Toulonin rannikon suojaamisesta, mutta patterin miehitys jäi vajaaksi. Toimintakelvoton tykkitorni F huolestutti saksalaisia, jotka pitivät patteria välttämättömänä suojattaessa 29. sukellusvenelaivueen tukikohtaa. Vasta elokuun 1943 alussa tehtiin tilaus tykkien vaihtamisesta. Saksalaiset ottivat patterin hallintaansa operaatio Achsessa, jolloin patterin päälliköksi määrättiin kapteeniluutnantti Ludwig Rubenbauer.
Tykkitornin F kunnostaminen alkoi 22. syyskuuta 1943. Ensimmäinen Provencesta pelastettuista tykeistä siirrettiin 9. marraskuuta Toulonista Ruelleen, josta se palasi tammikuun puolessavälissä 1944. Tykki asennettiin välittömästi saavuttuaan tykkitorniin F, jonka saksalaiset olivat nimenneet Friedrichiksi. Vaurioitunut tykki oli poistettu joulukuussa 1943. Toinen tykki saapui Ruellestä helmikuun puolivälissä ja oli paikallaan tykkitornissa helmikuun lopussa. Ensimmäinen koeammunta kunnostetulla tykkitornilla tehtiin 13. huhtikuuta 1944. Koeammunta ei kuitenkaan tyydyttänyt, joten järjestettiin toinen koeammunta 4. toukokuuta.
Saksalaiset täydensivät linnakkeen puolustusta konekivääripesäkkein ja panssarintorjuntatykein. Lisäksi alueelle asennettiin ilmatorjunta-aseina ranskalaisia Hotchkissin valmistamia 25 millimetrin vuosimalline 1938 ilmatorjuntatykkejä sekä saksalaisia 37 millimetrin tykkejä. Pimeätoiminnan tueksi asennettiin kaksi 60 senttimetrin valonheitintä, joilla voitiin valaista maa- ja ilmakohteita. Kummankin tykkitornin miehittämiseen sijoitettiin 140 miestä, mutta koulutusta ei järjestetty.
Patteri avasi 16. elokuuta 1944 ensi kerran tulen liittoutuneiden maihinnousulaivastoa vastaan. Friedrichin miehistö antautui 26. elokuuta ammuttuaan 218 laukausta.
Lähteet
Viitteet
Luokka:Rannikkopuolustus Luokka:Var