Székely-hymni on Transilvanian unkarinkielisen székely-kansanryhmän kansallislaulu, joka tunnetaan myös Unkarissa kansallismielisenä symbolina.
Historia Vuonna 1920 solmitun Trianonin rauhansopimuksen jälkeen Romaniaan liitetystä Transilvaniasta päätyi Unkariin paljon opiskelijanuorisoa, joka ei halunnut jatkaa opintojaan tai työskentelyään romaniankieliseksi muuttuneessa järjestelmässä. Tässä joukossa oli runoilija György Csanády, joka tovereineen perusti székely-opiskelijoiden yhdistyksen. Yhdistyksen toimintaan kuului vuosikokouksen yhteydessä esitetty romanttinen mysteerinäytelmä, ja tätä tilaisuutta varten Csanády kirjoitti laulun tekstin, jonka sävelsi tilaisuuden seremoniamusiikista vastannut Kálmán Mihalik.
Csanádyn ja Mihalikin laulu levisi pitkään korvakuulolta opittuna perinteenä. Teksti muuntui hieman, ja siihen sepitettiin lisää säkeistöjä. Vuoden 1940 tienoilla laulusta alettiin levittää painettuja sovituksia eri kokoonpanoille, ja vuosina 1941–1944, jolloin Pohjois-Transilvania oli Unkarin hallinnassa, sitä opetettiin kouluissa. Muuten sen laulaminen oli Romaniaan kuuluvassa Transilvaniassa kielletty, samoin toisen maailmansodan jälkeen sosialistisessa Unkarissa. Sitä vastoin Amerikan unkarilaisyhteisöissä laulua harrastettiin ja levitettiin. Laulusta tuli Unkarissa kansakunnan yhteenkuuluvuuden ja sosialististen järjestelmien vastaisen protestin symboli, ja sitä lauloi kansanjoukko vuonna 1989 Imre Nagyn uudelleenhautajaisissa, joista muodostui Unkarin järjestelmänvaihdoksen merkkitapahtuma.
Vuodesta 1989 lähtien székely-hymniä on usein esitetty sekä Transilvaniassa että Unkarissa erilaisten isänmaallisten tilaisuuksien yhteydessä. Szegedissä Csanádyn székely-hymnille on pystytetty muistomerkki, Budapestissä Csanádyn entiseen asuintaloon asetettu muistolaatta, samoin hänen syntymäkaupunkiinsa, Transilvanian Székelyudvarhelyiin (rom. Odorheiu Secuiesc). Székelyudvarhelyssä on vuodesta 2009 lähtien aina 22. toukokuuta vietetty Székely-hymnin päivää. Vuonna 2009 Székelymaan itsehallintoaktivistien yleiskokous valitsi Csanádyn ja Mihalikin hymnin Székelymaan viralliseksi kansallislauluksi.
Teksti ja sävel
Yleisesti tunnettu, kansan suussa muokkautunut ensimmäinen säkeistö: Ki tudja merre, merre visz a végzet, Göröngyös úton, sötét éjjelen. Vezesd még egyszer győzelemre néped, Csaba királyfi csillagösvényen!
Maroknyi székely porlik, mint a szikla, Népek harcának zajló tengerén. Fejünk az ár, jaj, százszor elborítja, Ne hagyd elveszni Erdélyt, Istenünk!
Sanatarkka raakakäännös:
Kuka tietää minne, minne meidät vie kohtalo kivistä tietä, pimeänä yönä. Johdata vielä kerran voittoon kansasi, kuninkaanpoika Csaba, tähtipolulla!1
Székelyden vähäinen joukko murenee kuin kallio kansojen taistelun pauhaavaan mereen. Päämme tulva, oi, sadat kerrat peittää, älä anna Transilvanian tuhoutua, Jumalamme!
1 Csaba oli legendan mukaan kuningas Attilan poika, jota erityisesti székelyt ovat pitäneet tarunomaisena johtajahahmonaan. Tarun mukaan Linnunrata on Csaban ja hänen soturiensa polku.
Kritiikkiä ja vaihtoehtoja Csanádyn ja Mihalikin székely-hymniä ei alkuaan tarkoitettu kansallislauluksi. Sen taiteellista tasoa ja sävelmän laulettavuutta on arvosteltu, ja tekstiä on pidetty liian pessimistisenä. Monet székelyt ja unkarilaiset ovat olleet sitä mieltä, että székely-kansan todellinen kansallislaulu voi olla vain Unkarin kansallislaulu Himnusz, ja toisaalta Csanádyn ja Mihalikin teokselle on syntynyt kilpailijoita.
Székelyden ”muinaisena hymninä” tunnetaan laajalti laulu, jonka tekstin on uskottu olevan 1300-luvulta ja sävelmän Béla Bartókin keräämä kansanlaulu. Itse asiassa sävelmä on Béla Bartókin säveltämästä, transilvanialaisen kansanmusiikin innoittamasta teoksesta, joka tunnetaan nimellä Este a székelyeknél (’Ilta székelyden luona’), ja tekstin kirjoitti vanhahtavaan tyyliin unkarilainen pappi Győző Tamás, joka voitti sillä Énekszó-nimisen musiikkilehden vuonna 1940 julistaman kilpailun.
Ó, én édes jó Istenem, Oltalmazóm, segedelmem, Vándorlásban reménységem, Ínségemben légy kenyerem.
Vándor fecske sebes szárnyát, Vándorlegény vándorbotját, Vándor székely reménységét, Jézus, áldd meg Erdély földjét.
Vándor fecske hazatalál, Édesanyja fészkére száll, Hazajöttünk, megáldott a Csíksomlyói Szűz Mária.
Sanatarkka raakakäännös:
Oi rakas hyvä Jumalani, suojelijani, apuni, vaelluksella toivoni, puutteessa ole leipäni.
Muuttavan pääskysen nopeita siipiä, vaeltajapojan vaellussauvaa, vaeltavan székelyn toivoa, Jeesus, siunaa Transilvanian maata.
Muuttava pääskynen löytää kotiinsa, lentää emonsa pesään. Me saavuimme kotiin, meitä siunasi Csíksomlyón Neitsyt Maria.
Lähteet
Aiheesta muualla
Kokoelma Székely-hymnin eri tekstiversioita ja käännöksiä
Luokka:Kansallislaulut Luokka:Unkarin kansallissymbolit Luokka:Unkarilaiset musiikkikappaleet