pienoiskuva|Punamullalla värjätyllä keittomaalilla maalattuja taloja. Punamulta (Fe2O3·H2O) on maaväripigmentti. Sitä käytetään yleisesti keittomaalin pigmenttinä. Punamulta on rautapitoista savimaata: hyvin hienojakoista hematiittia. Koostumus vaihtelee esiintymispaikan mukaan; parhaat punamullat sisältävät jopa 95 prosenttia rautaoksidia. Pigmentin sävyt vaihtelevat sen sisältämien sivuaineiden mukaisesti. Tyypillisesti punamulta sisältää noin prosentin lyijyä, 0,5 % kuparia ja 10 % luonnon kvartsia.Hintsanen/Coloria: Punaokra Sävy määrittyy myös polton mukaan: mitä kuumempi poltto, sen tummempi sävy.
Punamullan valmistus
Pigmentin valmistuksessa maa lietetään, sekoitetaan ja poltetaan. Vanhojen punamultamaalien sävy oli varsin vaalea, koska lämpötilaa ei silloisilla uuneilla saatu kovin korkeaksi. 1900-luvun mittaan pigmenttien sävyjä on tasaisesti tummennettu, mutta myös vaaleampaa italianpunaista on saatavilla.Kaila/Museovirasto 2000
Käyttö Punamultaa on käytetty jo esihistoriallisella ajalla, jolloin sillä on korostettu kalliomaalauksia, maalattu luolamaalauksia, värjätty haudattavia ja pieniä esineitä. Punamullalla on maalattu muun muassa Astuvansalmen kalliomaalaukset Ristiinassa. Suomessa kampakeraamisella kaudella (4200–2000 eaa.) valmistetut savihahmot värjättiin usein punamullalla.Hintsanen/Coloria: Esihistoria
Ruotsissa ensimmäiset tiedot punamullan käytöstä talomaalissa ovat 1500-luvulta, jolloin raaka-aineena käytettiin Falunin Kopparbergin kuparikaivosten jätekivestä valmistettua kaivoslesettä eli teknistä punamultaa.Hintsanen/Coloria: Punamulta Punamultaa käytettiin keittomaalin pigmenttinä.Falu rödfärg
Katso myös Keittomaali Okra (väri) (keltamullan väri)
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla
Luokka:Pintakäsittely Luokka:Rakennusperinne Luokka:Punainen Luokka:Väriaineet