upright|pienoiskuva|Herakleen pylväiden muistomerkki Jews' Gaten hautausmaalla Gibraltarissa. upright|pienoiskuva|Herakles kantaa kahta pylvästä, Couly Nouailherin emalityö 1500-luvulta. Herakleen pylväät (, ) on antiikin ajalta peräisin oleva nimitys nykyisen Gibraltarinsalmen molemmilla puolilla oleville korkeille kallioille, Gibraltarille ja Ceutalle.
Tarun mukaan Atlas-niminen titaani oli kapinointinsa takia tuomittu kannattelemaan taivaankantta. Hänet vapautti siitä tarusankari Herakles pystyttämällä salmeen pylväät, jotka erottivat maan ja taivaan toisistaan. Kreikkalaiset pitivät meressä horisontin takana olevia pylväitä läntisimpänä maanäärenä, jonka jälkeen alkoi valtameri, jota kutsuttiin nimellä Okeanos. Roomalaiset kutsuivat valtamerta nimellä Oceanus Atlanticus tai Atlanticum mare, Atlantiksen (valta)meri, josta Atlantti on saanut nykyisen nimensä.
Nimeä käytti muun muassa Platon kertoessaan, että tarumainen Atlantis sijaitsee Herakleen pylväiden toisella puolella. Pylväillä oli useita kreikankielisiä nimimuotoja, jo mainitun lisäksi myös muun muassa , sekä , tai vain , ”Pylväät”. Vastaavasti latinaksi pylväisiin voitiin viitata myös nimillä Herculis speculae tai vain Columnae.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Antiikin maantiede Luokka:Kalliot Luokka:Välimeren historia