Elfriede Jelinek (s. 20. lokakuuta 1946 Mürzzuschlag, Steiermark) on itävaltalainen kirjailija. Hän sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 2004.

Jelinekin tuotannon teemoja ovat valta ja alistaminen, ja niinpä häntä on pidetty feministisenä kirjailijana, vaikka monissa teoksissa vallankäyttö liittyy myös luokkayhteiskunnan rakenteisiin.

Jelinek syntyi Mürzzuschlagissa, mutta kasvoi Wienissä. Hänen isänsä Friedrich Jelinek oli tšekinjuutalainen kemisti ja äiti Olga Ilona (o.s. Buchner) romaniansaksalainen ohjaajaElfriede Jelinek profile, The Poetry Foundation website; retrieved 7 September 2013..

Lapsena hän oli hoidettavana Hans Aspergerin klinikalla. ”En ollut Aspergerin autistinen, mutten myöskään kaukana siitä”, hän totesi haastattelussa vuonna 1995. ”Sen sijaan että äitini olisi lähettänyt minut leikkimään ikäisteni kanssa, hän lähetti minut vakavasti neuroottisten ja psykopaattien joukkoon.”Feinsetein A. (2010) A History of Autism: Conversations with the Pioneers. Jelinek opiskeli pianonsoittoa Wienin konservatoriossa, kunnes kärsi hermoromahduksesta 17-vuotiaana. Hän aloitti kirjoittamisen edistääkseen toipumista. Opiskeltuaan Wienin yliopistossa hän julkaisi ensimmäisen runokokoelmansa 1967 ja romaaninsa 1970.

Jelinekin näytelmistä on Suomessa esitetty Clara S ja Rechnitz (Tuhon enkeli). Jelinekin teoksia on suomentanut Jukka-Pekka Pajunen: romaanin Pianonsoittaja (Klavierspielerin) vuonna 2005, romaanin Halu (Lust) vuonna 2008 ja näytelmän Rechnitz 2015.Elfriede Jelinek, Pianonsoittaja Elfriede Jelinek, Halu ja Rechnitz pureutuu käsittämättömään pahuuteen

Jelinekin muita teoksia ovat muun muassa vuonna 1967 julkaistu runoteos Lisas Schatten, romaanit Wir sind lockvögel, baby! (1970), Die Ausgesperrten (1980) ja Die Liebhaberinnen (1975), näytelmä Bambiland (2003) sekä omaelämäkerrallinen romaani Die Klavierspielerin (1983), jonka pohjalta Michael Haneke ohjasi elokuvan Pianonopettaja (2001).

Julkisuutta karttava Jelinek ei saapunut Tukholmaan vastaanottamaan hänelle vuonna 2004 myönnettyä Nobelin kirjallisuuspalkintoa. Sen sijaan palkinto luovutettiin Jelinekille hänen kotonaan Wienissä.Mitä missä milloin, Kansalaisen vuosikirja 2006, s. 46. Helsinki: Otava, 2005. Akateemikko Knut Ahnlund erosi Ruotsin akatemiasta, koska hänen mielestään kirjallisuuspalkinnon myöntäminen Jelinekille oli tuhonnut palkinnon arvon pitkälle tulevaisuuteen.Mitä missä milloin, Kansalaisen vuosikirja 2007, s. 53. Helsinki: Otava, 2006. Lähteet

Aiheesta muualla

Luokka:Itävaltalaiset kirjailijat Luokka:Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajat Luokka:Juutalaiset kirjailijat Luokka:Vuonna 1946 syntyneet Luokka:Elävät henkilöt